TARINOIDEN MIELI – kirjallisuusterapia ja rakkauden monet kasvot 27.3. Suomenlinnassa

Tule Suomenlinnan merimaisemiin herkistymään rakkauden ja taiteen äärelle, kuuntelemaan uusinta tietoa kiintymyssuhteista ja kokemaan liikkeen voima. 

Lue esite: Suomenlinna_2020

Päivän ohjelma: 

9.30 Tervetuliaissanat
Työnohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja Kirsi Marttinen

9.40 Me muutumme siksi jota rakastamme
Runotekstejä lausuttuna, tekstejä auki puhuttaviksi ja jatkettaviksi. Runoesitys, joka jää verenkiertoon.
Runoja tulkitsevat kirjailija, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja Heli Hulmi ja psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén

10 Kiintymyssuhteet elämäntarinassa
Kiintymyssuhteet kulkevat mukana koko elämänkaaremme ajan. Omaelämäkerralliset tarinamme tulkitsevat ja arvioivat uudelleen kiintymyssuhteidemme historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Kiintymyssuhteiden merkitykset muuttuvat elämäntarinoiden käänteissä, mutta säilyvätkö silti jotkin perimmäiset merkitykset?
Dosentti, kirjailija ja kirjallisuusterapiakouluttaja Juhani Ihanus 

11 Liikkeestä kirjoittamaan – kehon muistot sanoiksi
Harjoituksessa vuorottelevat liikkeen ja kirjoittamisen tajunnanvirta. Liikkumalla ilmaistaan kehollisia aistimuksia, muistoja ja kokemuksia. Liikkeen katsominen puolestaan johtaa kirjoittajan omien kokemustensa äärelle. Osallistuminen on tarkoitettu kaikille eikä edellytä aiempaa kokemusta liikkeellisestä ilmaisusta. Kaikki, mitä keho ja kirjoittava käsi ilmaisee, on oikein.
Tanssi- ja liiketerapiaohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Helena Hietaniemi ja muusikko Andrei Tarsalainen

12 Lounas (omakustanteinen, ympäristössä on useita ravintoloita) 

13.30 Trauma ja rakkaus
Se mikä on suhteessa rikottu, voidaan suhteessa parantaa.
Psykoanalyytikko, kirjailija, käsikirjoittaja Harri Virtanen kertoo ja keskustelee kirjastaan Trauma ja rakkaus

15.15 Ystävyyden monet kulmat
Luettujen tekstien ja laulujen lomassa pieniä kirjoitustaukoja omille ajatuksellesi.
Muusikko Timo Aarnivala ja lukija Kirsi Marttinen 

…… ………………………………… 

16.45 Ruokailu (vuosikokoukseen osallistuville kevyt ruokatarjoilu)

17 Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n vuosikokous. (Vuosikokous on avoin kaikille yhdistyksen jäsenille. Pelkkään vuosikokoukseen osallistuminen on maksutonta.)

Tule viettämään mieleenpainuva päivä meren äärelle!

Liput: 80 €, yhdistyksen jäsenet 60 €

Ilmoittaudu: Linkki ilmoittautumiseen 

ESITTELYSSÄ Hannu Niklander: Nuoriherra

Hannu Niklander: Nuoriherra. Karkkila: Robustos, 2019.

Teksti: Silja Mäki

Nuoriherra uuden maailman kynnyksellä

Uuden vuoden lukemisenani oli Hannu Niklanderin historiallinen sukuromaani ja kasvukertomus Nuoriherra. Loivaa alamäkeä. Kirjailija itse kuvasi romaania sen julkistamistilaisuudessa kartanonaturalismiksi pikemminkin kuin kartanoromantiikaksi (Valtonen 2019). Romaaneja, runoja ja matkakertomuksia julkaissut Niklander voitti vuonna 1999 Kirjallisuuden valtionpalkinnon romaanillaan Aurinko katsoo taakseen.

Nuoriherra kuvaa kirjailijan isän Weio Niklanderin nuoruuden ja nuoren aikuisuuden vaiheita. Isänisä, Alwar Niklander, kauppaneuvos, Rake Oy:n toimitusjohtaja ja säveltäjä, ostaa Vihdin Otalammelta Salmen kartanon, josta tulee pojalle tärkeä paikka. Nuoren miehen asema kartanon herran poikana ei muuttuvassa maailmassa ole yksioikoinen. Suhde vaativaan isään on ristiriitainen, ja lopulta poika tuntee yhteenkuuluvuutta enemmän kartanon väentuvassa ja piikamurjussa kuin isänsä seurassa.

Romaani valottaa pienten kohtausten kautta kiinnostavalla tavalla sisällissodan ja sen jälkeisen ajan tapahtumia. Päähenkilö osallistuu lyseoikäisenä nuorukaisena, lapsisotilaana, kuten kirjan takakansi ilmoittaa, Helsingin valtaukseen valkoisten puolella. Salmen kartanossa hän saa tutustua työväen elämään. Kohtaamisten kautta valottuu, miten sisällissodan jälkeinen muutos vähitellen alkaa löytää uomiaan ihmisryhmien välillä. Monet torpparit itsenäistyvät pientilallisiksi. Joku asuu edelleen korsussa metsän keskellä. Monelle mökille suhde kartanoon on edelleen tärkeä, mutta työväki on tärkeä myös kartanolle. Romaanissa kuuluu työväen suussa viehättävällä tavalla Vihdin murre. Näin puhelee Tekla-piika:
– Kukas tei olette, ai, nuariherra, voi jeepistoi kun mää hämmästyin, oikeen sotaherra, mikäs se nuariherra nyt onkaan, ai kersantti, ja noin hurja veitti ja kaikkee, juu istutaan ales, kyl mää kaffee laitan.

Romaania lukiessa tulee miettineeksi, mikä merkitys isän elämään eläytymisellä on kirjailijalle ollut ja kuinka pitkälle kerronta tukeutuu tosiasioihin eli paljonko on keksittyä ja kuviteltua. Kirja oli muhinut kirjailijan mielessä jo kauan, ja moneen kertaan lapsuuden ja nuoruuden aikana kuullut tarinat ja sattumukset ovat aika lailla yksi yhteen todellisuuden kanssa (Valtonen 2019). Silti kirjailijan on täytynyt keksiä paljon mennessään päähenkilönsä pään sisään.

Lukuromaania ajatellen faktan ja fiktion rajalla ei yksityiskohdissa toki ole suurta merkitystä. Minä kuitenkin luen väistämättä sitä taustaa vasten, että tunnen jonkin verran alueen paikallishistoriaa, ja toisaalta mielessä elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmien ohjaus. Ryhmissä moni osallistuja miettii faktan ja fiktion rajaa, ja uskaltautuminen mielikuvituksen vietäväksi voi olla tiukassa. Kuitenkin juuri se usein tuo terapeuttisia elementtejä, mahdollistaa tunnekokemusten kautta sukulaisten ymmärtämisen uudella tavalla.

Alkuun ajattelin, ettei tässä enemmän ulkoisia tapahtumia ja taidokkaasti vitsikkäitäkin sattumuksia kuin päähenkilön sisäistä maailmaa ja tunteita kuvaavassa romaanissa ole kirjallisuusterapeuttista ainesta. Loppuun päästyäni olen sitä mieltä, että rivien väleissä onkin paljon tunteita ja että kirja voikin toimia varsin hedelmällisenä taustalukemisena elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmissä, niin historiallisen kontekstinsa puolesta kuin nuoren miehen kasvukertomuksen kuvauksenakin. Myös lukupiirityyppisessä työskentelyssä romaani toiminee, ei ehkä kuitenkaan ihan nuorelle lukijakunnalle.

Niin ikään näen kirjan arvon kirjallisuusterapeuttisessa yksilötyöskentelyssä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on vastaavaa paikallista taustaa, liittyy se sitten kumpaan väriin tahansa. Myös päähenkilön suhde isään rakentuu vähitellen nuoren miehen elämää merkityksellisellä tavalla viitoittavaksi – ja toiminee peilauspintana monelle, jolla isäsuhde on haastava, etäinen tai vaativa.

Etenkin näen kirjan toimivan miesten ryhmässä tai miesten oman työskentelyn taustana. Toisaalta se valottaa ajan oloja kenelle tahansa ja saattaa auttaa ymmärtämään myös entisajan sukupuolirooleja, jotka meihinkin vielä vaikuttavat. Esimerkkinä tulee mieleen, ettei nuoriherra voisi kuvitellakaan miehen lypsävän Suomessa lehmää, tarttuvan utareisiin. Kanadassa matkatessaan nuoriherra huomaa, ettei tämä jako kaikkialla pädekään.

Useammin on kirjallisuudessa, ainakin kirjallisuusterapeuttisesti käytetyssä, kuvattu naisten ketjua. Ensimmäisenä tulee mieleen Marianne Fredrikssonin Ruotsin Taalainmaalta alkava Anna, Hanna ja Johanna (1994/2001, Otava). Niklanderin kirjalle on pian tulossa jatkoa. Mahtaako jatko koskea Weion vaiheita vai laajeneeko kuvaus miesten ketjuun, jää nähtäväksi. Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan. Kartano on joka tapauksessa myyty vuonna 1963 Salmen ulkoilualueeksi Helsingin kaupungille eli jokin muu kuin alun perin kaavailtu kartanon isännän tehtävä on Weio Niklanderia odottanut.

Lähde:
Valtonen, Vesa (2019) Hannu Niklanderin viides romaani avaa herkullisesti Vihtiä ja maailmanmenoa – ”Nuoriherra” selviää pinteistä. Vihdin Uutiset 20.9.2019.

Arvio on julkaistu 1.2.2020 hieman laajemmassa muodossa Silja Mäen nettisivuilla osoitteessa www.terapiasiljamaki.fi. 

9.1.2020

Lue Jukka Petäjän HS-kolumni lukemisesta

Jukka Petäjä kirjoitti Helsingin Sanomissa 3.1. mielenkiintoisen kolumnin lukemisesta. Toivottavasti sinun lukuintosi kestää lomien jälkeenkin!

”LUKEMINEN on mitä oivin väline määrittää oma paikkansa maailmassa ja löytää edes jollakin tapaa pitävä jalansija arjen monissa ristipaineissa. Se toimii myös moraalisena, kognitiivisena ja humaanina kompassina, joka auttaa lisäämään erilaisuudensietokykyä.”

Linkki kolumniin

8.1.2020

KATSO TAITEEN PEILIIN, NÄE ITSESI -kirjallisuus- ja taideterapeuttinen ryhmä alk. 21.1.2020 Helsingissä

Anna taiteen tehdä hyvää. Taide peilaa sinua ja elämääsi rehellisesti, se kertoo tarinaa elämästäsi symbolein ja metaforin. Se kulkee kanssasi muutoksessa ja voi avata sinulle näkymiä uusiin maisemiin, niin sisäisiin kuin ulkoisiin.

Käytämme tässä luovuusterapeuttisessa ryhmässä sekä kirjallisuus- että kuvataideterapian menetelmiä. Kirjoitamme, maalaamme, muovailemme, liikumme, hengittelemme, teemme mielikuvaharjoituksia. Kaiken teemme kiireettä ja ilman suorituspaineita, helpoilla taidemateriaaleilla löytöretkeillen.

Kuuntele luovuuden kieltä, kuuntelet itseäsi. Katso taiteen peiliin, näet itsesi. Seiso itsesi puolella ja tunnista, mitä tarvitset.

Aika ja paikka: joka toinen tiistai-ilta klo 17.30–20 Helsingissä, Hakaniemen Luovassa Kulmassa (yht. 7 kertaa)
Tapaamiskerrat: 21.1., 4.2., 18.2., 3.3., 17.3., 31.3. ja 14.4.

Ryhmään otetaan enintään 7 osallistujaa. Ryhmään tulijat haastatellaan puhelimitse.

Hinta: 245 € (sis. alv 24 %)

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.fenixinspiration.fi/ajankohtaista/
Viimeinen, sitova ilmoittautumispäivä on 7.1.2020.

VAHVISTU KIRJOITTAMALLA ja elämäkerrallista kirjoittamista Järvenpään Opistolla alkaen 21.1.

Vahvistu kirjoittamalla

Kohdataan omia muistoja, tunteita ja toiveita kirjoittamalla ja keskustelemalla. Tavoitteena on itsensä kuuntelu, tunteiden tunnistaminen ja löytämisen ilo. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta kirjoittamisesta. Mukaan tarvitset vihkon ja kynän sekä pientä evästä tauolle.

Aika ja paikka: Järvenpään yhteiskoulu, 29.1.-11.3.2020 keskiviikkoisin 18-20.15
Ohjaaja: Helena Hietaniemi, kirjallisuusterapiaohjaaja
Hinta:
 68 €

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Järvenpään Opisto / Vahvistu kirjoittamalla

Nollasta sataan -elämäkerrallinen kirjoitusryhmä

Miltä kesä tuoksui lapsena? Sen telttaretken minä muistan… Oi, ensirakkauteni! Tule pohtimaan mennyttä, ja samalla tulevaakin, kirjoittamalla tarinoita elämäsi varrelta. Ehkä jälkipolville, ehkä ihan vain itsellesi. 

Elämäkerrallisessa kirjoitusryhmässä pääset muistelemaan elämäsi pieniä ja isoja tapahtumia sekä pohtimaan niiden nostattamia tunteita. Aikaisempaa kirjoittamiskokemusta et tarvitse, innostus riittää. Rohkeasti mukaan! 

Aika ja paikka: Järvenpään Opisto, joka toinen tiistai klo 10-12.30
Kokoontumiskerrat: 21.1., 4.2., 11.2., 25.2., 10.3., 24.3. ja 31.3.
Ohjaaja: Sari Kortesoja, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja
Hinta: 69 €

Lisätietoa ja ilmoittautumiset (ti 14.1. mennessä)Järvenpään Opisto / Elämäkerrallinen ryhmä

KALEVALAN KAIKUJA -kirjallisuusterapiaryhmä aikuisille alkaen 6.2. Helsingissä

Kalevalan tarinat itsetuntemuksen ja voimaantumisen välineinä. Tule tutkimaan itseäsi ja elämääsi Kalevalan lukemisen, sen tarinoiden pohjalta kirjoittamisen ja tästä viriävien keskustelujen innoittamana.

Aika: 6.2.–23.4. torstaisin klo 14–17
Kokoontumiskerrat: 6.2., 13.2., 27.2., 5.3., 12.3., 19.3., 26.3., 2.4., 16.4. ja 23.4.2020
Paikka: Mannerheimintie 93, Helsinki

Ryhmän tavoitteena on antaa mahdollisuus tunteiden käsittelyyn ja sitä kautta voimavarojen lisäämiseen. Kalevalaa ei tarvitse tuntea ennakolta eikä olla taitava kirjoittaja. Kokeilunhalu ja leikkimielinen uteliaisuus riittävät. Punakynää ei käytetä. Kirjoittajat houkutellaan kirjoittamaan pienten
kirjoitusharjoitusten avulla.

Kirjallisuusterapiassa tarinoita käytetään terapeuttisina välineinä itsetuntemuksen kehittämisessä, vaikeiden kokemusten työstämisessä ja voimavarojen lisäämisessä.

Ennakkotapaamiset ryhmästä kiinnostuneille ovat to 23.1. ja 30.1.2020 klo 14–16.
Varaa pian aikasi ennakkotapaamiseen (noin 20 minuuttia): puh. (09) 1351 268 toimistoaikana.

Hinta: 60 euroa

Ohjaaja: psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Silja Mäki, Psykoterapiapalvelu Silja Mäki

Esite: Kalevalan_kaikuja_Kevät-2020

SANOJEN VOIMAA -verkkoryhmä alkaen 11.2.

Sanamieli Mirja Heikkilä järjestää kirjallisuusterapiaryhmän verkossa 11.2.–19.5.2020.

Kirjallisuusterapia tavoittelee ymmärrystä ja yhteyttä mielen sisältöihin tekstien avulla. Sanamielen verkkoryhmä työskentelee kirjoittaen. Kirjoitusvirikkeet voivat olla valmiita tekstejä, ajatuksia, kuvia, esineitä, luonnon ilmiöitä tai muita objekteja, jotka herättävät ajatuksia, tunteita, muistoja. Tehtävät käsittelevät ihmiselämän asioita monipuolisesti – ja lopulta jokainen kirjoittaa siitä, mikä hänelle on tärkeää juuri sillä hetkellä.

Tavoitteena on löytää omia voimavaroja, luovuutta, eheyttä, itsen ja toisen ymmärrystä, iloa, itsensä hyväksymistä. Ryhmä tarjoaa kuulluksi tulemista, vertaisuutta, uusia näkökulmia ja oivalluksia, mahdollisuutta harjoitella itsensä ilmaisua ja oman tilan ottoa.

Ryhmä kokoontuu suljetussa blogissa, jonka Sanamieli perustaa Bloggeriin. Vain ryhmän jäsenet voivat nähdä ja kirjoittaa blogiin. Ryhmään otetaan seitsemän jäsentä.

Aika ja paikka: 11.2.–19.5.2020 verkossa

Ohjaaja: Sanamieli Mirja Heikkilä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, LL, FM

Hinta: 250 €. Sen voi maksaa yhdessä tai useammassa erässä.
Sitova ilmoittautuminen 4.2.2020 mennessä .

Lue esitteestä lisää: Sanojen voimaa -verkkoryhmä

Lisätietoja, haastattelu ja ilmoittautuminen:
mirjatytti.heikkila@gmail.com
p. 0440 834480 (varaa soittoaika viestillä)

www.sanamieli.fi

 

TARINOIDEN JÄLJILLÄ – Luovan kirjoittamisen kurssi 20.–24.5. Ahvenanmaalla

Tervetuloa tarinoiden jäljille Ahvenanmaan Kökariin 20.-24.5.2020! 

Tule virittäytymään alkukesään saaristossa. Harjoittelemme tarinan rakentamista havainnoiden, altistuen ja kävellen. Tarinan kirjoittaminen etenee ohjatusti. Etukäteen voit tutustua Joel Haahtelan romaaniin ”Adèlen kysymys”.

Aika ja paikka: Ahvenanmaalla Kökarin saarella 20.-24.5.2020

Ohjaaja: Heli Hulmi, kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja

Hinta: 490  € sisältää myös matkat saareen ja takaisin, majoituksen ja ateriat. 

Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi ja luontomatkailuyritys Saaristopolku Oy.

Ilmoittaudu: hulmi.heli(at)gmail.com    www.kirjoitusretket.fi

Esite: Kökar 2020

HEKATEN KYNÄN KÄRJELLÄ -omaelämäkerrallinen kurssi Kreetalla 31.5.–7.6.2020

Kuva: Silja Mäki


Tunnistatko itsessäsi Afroditen aistillisuutta ja Heran uskollisuutta? Mitä ominaisuuksia haluat kehittää itsessäsi? Haluatko ottaa Hekaten oppaaksesi elämäsi tienristeyksessä?

Kurssilla tutkitaan omaa elämää muun muassa antiikin Kreikan jumalattarien valossa. Upeat maisemat, kreetalainen kulttuuri sekä tuoksu-, maku- ja tuntoaistimukset tarjoavat elämyksiä ja siivittävät kirjoittamista. Hotelli sijaitsee pienessä viehättävässä kylässä Kreetan etelärannikolla, aivan meren rannalla. 

Aika ja paikka: 31.5.–7.6.2020 Kreetan Paleochorassa

Majoitus ja kurssipaikka: hotelli Villa Candia, www.villamarise.com

Luovaa kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa ja taruterapiaa yhdistävällä kurssilla on mahdollista valita lähestymistavaksi joko tavoitteellisempi kirjoittaminen tai itseä hoitava puoli. Osallistujat voivat käsitellä kirjoittamisen ja ryhmässä jakamisen keinoin myös oman elämänsä kipeitä kohtia sekä löytää keinoja ja voimavaroja eteenpäin pääsemiseksi. Erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita eikä jumalattaria tarvitse tuntea ennakolta. Mukaan ovat tervetulleita myös jo enemmän kirjoittaneet. 

Ohjaajat: kirjallisuusterapeutti Silja Mäki ja toimittaja, sosiaalikasvattaja, sanataideohjaaja Anne Tarsalainen.

Matkan hinta: 1350 e / jaetussa 2 hengen huoneessa (1 hengen huone + 160 e). Hintaan sisältyvät Finnairin lennot, lentokenttäkuljetukset, majoitus, aamiaiset ja opetus. Lisäksi tervetulo- ja läksiäisillalliset ruokajuomineen, retki Azogiresin kylään, laivaretki Elafonissin kahluurannalle ja yksi illanvietto ruokailuineen.

Varmista paikkasi matkalla tekemällä varaus mahdollisimman pian. Tarkennettu matkainfo ja -matkaohjelma toimitetaan ilmoittautuneille matkavahvistuksen yhteydessä.

Lisätiedot opetuksesta: 

Silja Mäki/Psykoterapiapalvelu Silja Mäki
050 313 1027, silja.maki(at)saunalahti.fi, www.terapiasiljamaki.fi

Anne Tarsalainen, 044 050 8611
anne.tarsalainen(at)kolumbus.fi

Ilmoittautumiset:
Vastuullinen matkanjärjestäjä on MatkaPaletti Oy. Ilmoittaudu suoraan MatkaPaletin nettisivujen kautta www.matkapaletti.fi/kirjoittajamatka

Esite: ESITE Paleohcora Kreeta 2020

ELÄMÄN KÄÄNNEKOHDAT – Luovan kirjoittamisen kurssi 25.–30.6. Aspön saarella

Elämän käännekohdat, vedenjakajat – Luovan kirjoittamisen kurssi Aspön saarella 25.-30.6.2020

Haluatko tutkia kirjoittamalla tilanteita, jolloin suuntasi on vaihtunut? Mietitkö, kuinka luopua tai avautua uudelle?

Kirjoittaminen etenee ohjatusti saaren luonnossa ja sisätiloissa. Kurssipäiviin sisältyy sopivasti omaa aikaa.

Aika ja paikka: 25.–30.6.2020 Aspön saarella

Ohjaaja: Heli Hulmi, kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja

Hinta: 535 € sisältää myös matkat saareen ja takaisin, majoituksen ja ateriat

Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi ja luontomatkailuyritys Saaristopolku Oy.

Ilmoittaudu: hulmi.heli(at)gmail.com      www.kirjoitusretket.fi 

Esite_Aspö 2020

JOKIN SINUSSA TIETÄÄ -kirjoittajaryhmä 15.1.2020 alkaen Helsingissä

Tässä ryhmässä virittäydymme intuition taajuudelle moniaistisesti ja teemme inspiroivia kirjoitusharjoituksia, joiden avulla luot ja vahvistat yhteyttäsi intuitioon monin eri tavoin. Annamme äänen myös unille, uni tuntee sinut. Jotta intuition ääni pääsee kuuluviin, harjoituksiin liittyy aina mielen hiljentäminen. Hiljaisuus on väylä sisäiseen tietoon.

Tämä ryhmä on juuri sinulle, joka haluat oppia kuulemaan intuitiotasi yhä vahvemmin ja kuulet myös sisäisen kirjoittamisen kutsun. Jokainen kirjoittaa itselleen, eikä tekstejä tarvitse lukea ääneen. Mitään ei tarvitse osata.

Aika ja paikka: joka toinen keskiviikkoilta klo 17.30–20 alkaen 15.1. Hakaniemen Luovassa Kulmassa (yhteensä 7 kertaa)
Tapaamiskerrat: 15.1., 29.1., 12.2., 26.2., 11.3., 25.3. ja 8.4.2020

Ohjaajat:
Kirsi Virkkunen, kirjallisuusterapiaohjaaja, taideterapeuttiopiskelija (valm. 2020), työnohjaaja (STOry)
Anne Lindholm-Kärki, tietokirjailija, psykoterapeutti

Hinta: 260 € (sis. alv).

Ilmoittautuminen ja lisätietoa:
Sitovat ilmoittautumiset to 2.1.2020 mennessä: http://www.fenixinspiration.fi/ajankohtaista/

 

UUSI KUULUMISIA-OSIO JULKAISTU – mm. kirjaesittelyjä

Tutustu verkkosivujen uuteen Kuulumisia-osioon

Kirjallisuusterapiayhdistyksen verkkosivuille on avattu uusi osio, Kuulumisia. Sieltä löydät muun muassa kirjallisuusterapiasta julkaistuja artikkeleja sekä alaan liittyvien kirjojen esittelyjä. Nyt voit lukea esimerkiksi Pirjo Suvilehdon uudesta runoteoksesta Morfeuksen koirat Paris Berlin sekä Mirjam Sumun sarjakuvateoksesta Kun poikani katosi.

Voit myös itse vinkata vaikkapa hyvästä lehtijutusta tai kirjoittaa itse tapahtumasta, jossa olit mukana: kiteverkkosivut@gmail.com.

Tutustu: Kuulumisia

 

ESITTELYSSÄ Pirjo Suvilehto: Morfeuksen koirat Paris Berlin

Pirjo Suvilehto: Morfeuksen koirat Paris Berlin. Turenki: Atrain&Nord, 2018.

Teksti: Kirsi Marttinen

Rajalla todellisuus on toinen

Pirjo Suvilehto on kulttuurin, taiteen ja tieteen monitaituri Tyrnävältä. Suvilehto on kirjailija ja dosentti Oulun yliopistossa. Vuonna 2008 hän väitteli lasten luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuusterapiasta. Suvilehto on kirjoittanut kansainvälisiin julkaisuihin mm. kirjallisuusterapiasta. Tuotteliaan kirjailijana Suvilehto on tehnyt lastenkirjoja, tietokirjoja ja runoteoksia. Hän oli toinen vastuuopettajan Oulun kesäyliopiston kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksessa 2017–2018. Suvilehdolle suhde eläimiin on lämmin ja tärkeä. Hän myös soittaa bändissä ja maalaa.

Pirjo Suvilehdon runoteos Morfeuksen koirat Paris&Berlin on lukijalle matka usealle rajalle. ”Välimatka on vain psykologinen, siihen on totuttava. Mutta rajalla todellisuus on toinen.” Teoksessa kuljetaan unen ja valveen rajoilla, ihmisen ja eläimen rajoilla ja sisäisen paikan ja ulkomaailman, jopa ehkä universumin rajoilla. Suvilehto myös leikkii kirjassa musiikilla, kuvataiteella ja kielillä. Mielen on annettu lähteä matkan Pohjois-Pohjanmaan pienestä Tyrnävän kylästä ja vaeltaa vapaana.   

Teoksessa kuljetaan työhaalareissa Pariisin Montmartren mukulakivikatua. Istanbulin kissojen tassut on kuvattu pehmeiksi ja kynnet teräviksi. Kirjassa pohditaan avannon outoa vaikutusta, kun minusta alkaa sataa lunta – ReJoyce! Kun käännän kirjan sivua, yllätyn paikasta, valveesta ja unesta. Olenko ihminen vain eläin, ja onko siihen väliä? Kenen taiteilijan maailmaan astun seuraavaksi ja kenet kohtaan?

Kirjassa ihmetellään hetkeä ja annetaan sen tuoksujen ja henkäyksien viedä matkaan surrealistisine unikuvineen ja tarkalla yksityiskohtien kuvaamisella.

”Vetäydyt löyhistä ihmissuhteista, priorisoit
tulokset antavat odottaa, olkoon niin”.

Kirjoittaja antaa vaikutelman, että hän on tietoinen itsestään ja rajoistaan, jolloin hän voi olla samanaikaisesti tallissa ja Pariisissa ja Berliinissä ja etsiä rannalta Bob Dylania.

Teoksen on kuvittanut Reijo Kärkkäinen, joka oli mukana myös Suvilehdon edellisessä runokirjassa Morfeuksen koirat (2013). Kärkkäisen mustavalkoinen ja tarkkaviivainen kuvitus tukee kirjan taianomaisuutta. Kuvissa tapahtuu paljon niin kuin runoissa – mielissämme.

Kun haluat irtautua arjen logiikasta, astu tähän teokseen!

”Kuinka herkästi poikkeusyksilöt pitävät yhtä, they stick together.”

Kirjoittaja Kirsi Marttinen on työnohjaaja (STOry), kirjallisuusterapiaohjaaja ja sosiaalityöntekijä.

11.12.2019

ESITTELYSSÄ Mirjam Sumu: Kuinka poikani katosi

Mirjam Sumu: Kuinka poikani katosi. Tallinna: Pokuto, 2019. 

Teksti: Kirsi Marttinen

Kun poika katoaa huumeisiin

Mirjam Sumu on tehnyt vaikuttavan ja rohkean sarjakuvan vanhemmasta, jonka lapsi katoaa huumeisiin. Teos antaa äänen äidille ja hänen kokemuksilleen, joihin varmasti monet vaienneet päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat voivat samastua. Päihteitä käyttävän nuoren äidin näkökulmasta hyötyvät myös päihdetyötä tekevät ammattilaiset lastensuojelussa, laitoksissa, oikeuslaitoksessa, vankilassa ja järjestöissä.

Kirja alkaa esinäytöksellä, jossa äiti tapaa kuolleita sukulaisiaan. Tapaamisten ydin on, etteivät kuolleet ole näkemässä äidin kärsimystä ja lyötynä oloa, minkä äiti kokee helpottavana. Hän ei lisää rakkaittensa taakkaa.

Kirjan sivuilla luodaan tunnelmia vanhemman huolesta ja pelosta, toivosta ja pettymyksestä, valvotuista öistä ja huumemaailman riskeistä. Useilla aukeamilla toinen sivu on musta, mikä kuvastaa mielestäni vanhemman ahdistusta ja tilanteen synkkyyttä. Äiti toteaa: ”Kaiken valveillaoloaikamme olen niin ahdistunut, että tuntuu etten voi hengittää. Puristaa.” Ja ”…itken ja itken ja silmäni jäävät itkemään.”

Perheen elämään puuttuu lastensuojelu, ja tehdään päätös nuoren huostaanotosta. Nuori kuitenkin karkaa, mikä ajaa häntä kauemmaksi turvallisista aikuisista ja häneen on vaikea saada yhteyttä. Nuorelta löytyy voimia pysyä piilossa. Tilanne on haastava myös viranomaisille. Keinot ja myötätunto ovat vähissä, kun nuori on pitelemättömissä. Yksiselitteisesti hyvää ratkaisua ei ole. Jopa vankiloista karataan. Kun äiti näkee poikansa kaupungilla ja soittaa 112:een saadakseen apua, hänelle luvataan soittaa myöhemmin. Äiti jää ammattilaisiltakin huomioimatta ja syrjään. 

Äidin kuvaus muiden vanhempien kertomuksista omien lastensa menestymisestä ja heidän lastensa murheista ja hänen vaikenemisestaan poikansa tilanteesta on surullinen. Äiti on laidalla ja kuuntelee kateellisena muita vanhempia, jotka voivat mennä omien lastensa kanssa kulttuuritilaisuuksiin. Hän kantaa huolta, häpeää ja lohduttomuutta yksin.

Äidin unissa poika on ihana, läheinen ja rakas pieni poika. Samaa rakkautta kuvastavat kuvat, joissa äiti toivoo pojan lepäävän omassa sängyssään päädyttyään retkiltään kotiin. Kirja päättyy ristiriitaiseen tunnelmaan: pitäisikö katkaista välit omaan poikaa, koska hän katosi.

Kirjan kuvitus on karua. Se kertoo nuoren huumeita käyttävän nuoren sekavasta elämästä, jossa myös kuolema vaanii. On hetki ja hetki ja lisää sekavia hetkiä. Kirja ei päästä lukijaansa helpolla.

Olen tehnyt päihde-, kriminaali- ja lastensuojelutyötä yli 30 vuotta. Teos tuo esille ainutlaatuisesti perheen arkea, johon huumeet ovat tulleet osaksi jokapäiväistä elämää ja on totuttava mahdottomiin ja raastaviin tilanteisiin. 

Eräs kollegani työskentelee vankilasta vapautuvien päihdeongelmista kuntoutumisen vaiheessa olevien ihmisten kanssa. Nähtyään kirjan hän suunnitteli käyttää teosta niin, että kurssilaiset voisivat peilata omaa aikaisempaa käytöstään ja sen vaikutusta vanhempiinsa. Toivon työskentelyn auttavan läheisten suhteiden korjaamisessa ja toinen toistensa ymmärtämisessä. Huumeet ja rikokset taakseen jättänyt entinen asiakkaani sanoi, että vaikeinta ja koskettavinta oli selvittää välit omiin vanhempiin.

Toivon tämän tarinan avaavan silmiä, ettei kenenkään tarvitsisi vaieta edes huumeitä käyttävän nuoren vanhempana, vaan voisi tulla nähdyksi ja kuulluksi niin työntekijöille kuin kanssaeläjille. Yksin on liian raskasta kantaa tätä vaiettua taakkaa.

Kirjoittaja Kirsi Marttinen on työnohjaaja (STOry), kirjallisuusterapiaohjaaja ja sosiaalityöntekijä.

11.12.2019

KIRJALLISUUSTERAPEUTTIKOULUTUS, 40 op, Helsingissä alkaen 3/2020

 HY+:n järjestämä kirjallisuusterapian koulutuspolun 3. osa on ammatillista jatkokoulutusta kirjallisuusterapiaohjaajille. Koulutus muodostuu kirjallisuusterapian eri sisältöalueista, omasta ohjausharjoittelusta sekä työnohjauksesta.

Koulutuksessa syvennetään ymmärrystä kirjallisuusterapian teorioista, tutkimustiedosta ja vuorovaikutuksellisista prosesseista. Se antaa valmiudet hyödyntää kirjallisuusterapian menetelmiä omassa ammatissa. Koulutus on Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n hyväksymää koulutusta ja toteutetaan yhteistyössä yhdistyksen kanssa.

Kohderyhmä: Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus-, kasvatus-, ja kirjastoalan sekä seurakuntien ohjaus- ja neuvontatyössä toimivat henkilöt.

Lue lisää esitteestä: ESITE Kirjallisuusterapeuttikoulutus 2020-2021

Linkki HY+:n sivulle: Kirjallisuusterapeuttikoulutus 40 op

 

 

KIRJALLISUUSTERAPIA henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun menetelmänä 15 op Mikkelin kesäylipistossa alkaen 3/2020

Koulutus tarjoaa perustiedot kirjallisuusterapiasta itsetuntemuksen lisääjänä ja ammatillisen kasvun menetelmänä.

Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät soveltuvat itsetuntemuksen ja henkilökohtaisen kasvun välineiksi, samoin kuin ammatillisen kasvun menetelmiksi työnohjauksessa. Kirjallisuusterapia sopii ammatillisesti laajasti mm. mielenterveystyöhön, vanhustenhuoltoon, vankila- ja päihdetyöhön, seurakunnan toimintaan, opetus- ja kasvatustyöhön sekä kirjastojen ja oppilaitosten erilaisissa toimintapiireissä toteutettavaksi. Kirjallisuusterapiaa käytetään monipuolisesti myös kaikissa ikäryhmissä: mm. lasten ja nuorten kanssa kouluissa ja laitoksissa, aikuisten kasvu- ja tukiryhmissä sekä vanhusten kanssa palvelutaloissa ja hoivakodeissa.

Aika: 7.3.–28.6.2020

Paikka: Mikkelin kesäyliopisto, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli

Kouluttajat: useita kouluttajia

Hinta: 1695 € sisältää opetuksen, koulutusmateriaalin, ja osallistumistodistuksen. Maksun voi suorittaa useammassa erässä koulutuksen aikana.

23.02.2020 mennessä

Lue lisää, mm. lähiopetusviikonloppujen ajankohdat, Mikkelin kesäyliopiston sivuilta.

KIRJALLISUUSTERAPIA henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun menetelmänä 15 op Jyväskylän kesäyliopistossa alkaen 3/2020

Koulutus on kaikille avoin eikä edellytä aiempia tietoja kirjallisuusterapiasta. Se sopii erityisesti niille, jotka haluavat lisätä voimavarojaan ja itsetuntemustaan luovan kirjoittamisen ja lukemisen avulla. Koulutus toimii myös ammatillisena täydennyskoulutuksena ohjaus- ja neuvontatyössä toimiville, sosiaali-, terveys-, opetus-, kasvatus-, taide- ja kirjastoalan ammattilaisille.

Koulutus tarjoaa perustiedot kirjallisuusterapiasta itsetuntemuksen lisääjänä ja ammatillisen kasvun menetelmänä. Tutustumme mm. luontokirjoittamisen terapeuttisuuteen sekä tanssi- ja liiketerapiaan. Tämä 15 opintopisteen laajuinen koulutus on kolmiportaisen kirjallisuusterapiakoulutuksen ensimmäinen osa. Halutessaan opiskelijat voivat hakeutua tämän kokonaisuuden suoritettuaan II-vaiheen Kirjallisuusterapiaohjaajakoulutukseen, joka alkaa Jyväskylässä syksyllä 2020.

Paikka: Jyväskylä, koulutuspaikka ilmoitetaan sähköpostiviestillä

Aika: 6.3.2020 – 27.6.2020

Kouluttajat: FT, kirjallisuusterapiaohjaaja Karoliina Maanmieli, kirjallisuusterapiaohjaaja Katri Kluukeri, dos. Juhani Ihanus sekä pedagogi, tanssija ja joogaohjaaja Annika Sarvela.

Hinta: 1500 €

Lue lisää Jyväskylän kesäyliopiston sivuilta.

Ilmoittautuminen alkaa15.10.2019 00:00 ja päättyy21.2.2020: Ilmoittautuminen

Koulutus on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n hyväksymä.
Lisätiedot: Karoliina Maanmieli, karoliina.kahmi(at)gmail.com

KIRJALLISUUSTERAPIA henkilökohtaisen ja oman ammatillisen kasvun menetelmänä 15 op Tampereen kesäyliopistossa alkaen 5/2020

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistuja kirjallisuusterapian menetelmiin henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun välineenä. Koulutus on täydennyskoulutusta ja siitä saa todistuksen.

Tämä 15 opintopisteen laajuinen johdanto kirjallisuusterapiaan on kolmivaiheisen kirjallisuusterapiakoulutuksen ensimmäinen osa. Koulutus järjestetään yhteistyössä Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kanssa.

Koulutus tarkoitettu kaikille kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille. Se toimii hyvin myös ammatillisena menetelmäkoulutuksena esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon, opetus-, kasvatus-, kirjallisuus- ja kirjastoalan sekä seurakuntien ohjaus- ja neuvontatyössä toimiville henkilöille.

Aika ja paikka: Koulutus rakentuu viidestä lähiopetusjaksosta, jotka toteutetaan Tampereella perjantaisin klo 10–17 ja lauantaisin klo 9–16.

Hinta: 1800 €

Kouluttajat:
FT, dosentti, kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen, koulutuksen johtaja
Kirjailija, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi
FM, psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Silja Mäki
Työnohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, uniohjaaja Kirsi Virkkunen

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Tampereen kesäyliopisto

Kirjallisuusterapia-lehti 2/2019 on ilmestynyt

Uuden Kirjallisuusterapia-lehden teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Kuten Silja Mäki pääkirjoituksessa toteaa, sanataideopetuksen raja kirjallisuusterapeuttiseen toimintaan on veteen piirretty viiva.

Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.

Yhdistyksen jäsenet saavat lehden kotiinsa, mutta sen voi myös tilata osoitteesta: jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com.

Mukavia lukuhetkiä!

SILTA JOOGASTA SANOIHIN su 3.11. ja su 17.11. Helsingissä HUOM! Uusi aloituspäivä

Jooga ja kirjoittaminen, kaksi tietä kohti itsetuntemusta ja hyvinvointia

Ryhmässä haetaan itsetuntemusta, tasapainoa sekä mielen ja kehon hyvinvointia joogan ja kirjoittamisen keinoin. Joogaharjoitukset ja -alustukset vuorottelevat kirjallisuusterapeuttisen kirjoittamisen ja keskustelujen kanssa. Ryhmässä kuulostellaan niin kehon kuin mielenkin viestejä ja peilataan joogan ja kirjoittamisen vaikutuksia toisiinsa.

Lue lisää: ESITE Silta joogasta sanoihin syksy 2019-2

Ryhmä sopii kaikille. Aikaisempaa kokemusta joogasta tai erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. 

Aika: su 3.11. ja su 17.11.2019 klo 10.00–15.30

Paikka: Joogaterapiayhdistys ry, Topelia, Topeliuksenkatu 3 b, 00260 Helsinki      

Hinta: 180 e 

Ohjaajina jooganopettaja SJL® Pirkko Talja ja psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Silja Mäki / Psykoterapiapalvelu Silja Mäki

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 21.10.2019 mennessä silja.maki(at)saunalahti.fi, 050 313 1027 ja pirkko.talja(at)welho.com  Rajallinen osallistujamäärä.

Lisätietoja kirjallisuusterapiasta www.kirjallisuusterapia.net ja www.terapiasiljamaki.fi ja SJL-joogasta www.joogaterapiayhdistys.fi