Kirjallisuusterapia

Kirjallisuusterapia-lehti

Kirjallisuusterapia-lehti on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n jäsenlehti. Se uudistui vuoden 2019 alussa, ja uudistuneesta ulkoasusta vastaa AD Jaana Rautio Gravisionilta. Lehden vastaava päätoimittaja on Silja Mäki.

Lehti ilmestyy 1–2 kertaa vuodessa ja on jäsenille ilmainen. Irtonumeron hinta on 8 €, ja vuositilauksen hinta 15 €.
Vuonna 2024 ilmestyy vain yksi lehti, 1–2/2024, lokakuussa.

Myös vanhoja  numeroita on mahdollista ostaa. Lehtien hinnat ovat seuraavat:
2019–2021  8 €
2010–2018  7 €
2000–2009  6 €
vanhemmat kuin 2000  2 €

Lehden hintaan lisätään postikulut todellisten kulujen mukaan.

Lehden tilaus ja irtonumerokyselyt: jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

TARJOUS!
*Vuoden 2015–2016 lehdet yhteensä 20 € + postikulut 5,90 €
*Vuoden 2019–2020 lehdet yhteensä 30 € + postikulut 5,30 €
*Vuoden 2015–2016 ja 2019–2020 lehdet yhteensä 50 € + postikulut 6,90 €
Molemmissa seteissä neljä lehteä. Erot postikuluissa johtuvat lehtien erilaisista painoista.
Tilaus ja lisätiedot: jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com

Mukavia ja inspiroivia lukuhetkiä!

***

 

Kirjallisuusterapia 2/2023


Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.

Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.

Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash

Sisällys 2/2023

Kirjallisuusterapia 1/2023

Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa muistellaan yhdistyksen perustajajäsentä, suomalaisen kirjallisuusterapian äidiksikin kutsuttua Leena Sippolaa (1928–2022). Tämän lisäksi lehti vie meidän esittävien taiteiden ja kirjallisuusterapian rajapinnoille. Merja Kauppinen haastattelee Aura Nurmea lavarunouden voimasta, Mari Anttonen kuljettaa meidät mystisen Dromena-puun juurelle draaman terapeuttisiin ulottuvuuksiin, Terhi Lavosen haastattelussa saavat äänen saavat tarinateatterin ammattilaiset, ja Annamari Typpö keskustelee vokologi Liisi Petterssonin kanssa laulamisen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi lehdessä solahdetaan muun muassa sarjakuviin sekä kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin työuupuneiden ja muistisairaiden hoidossa.

Kannen kuva: Maria Kalmi

Sisällys 1/2023

Kirjallisuusterapia 2/2022

Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.

Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash

Sisällys 2/2022

 

Kirjallisuusterapia 1/2022

Kirjallisuusterapia-lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lehteilimme sen vuoksi läpi kaikki vuosikerrat ja poimimme teille maistiaisia menneestä. Juhlalehden pääteemana ovat lapset. Jutuissa esitellään muun muassa vauvasanataidetta, satujen käyttöä päiväkodeissa sekä sanataiteen ja kirjallisuusterapian yhtymäkohtia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Mukana on myös asiaa kirjallisuusterapian hyödyntämisestä lasten surutyössä sekä tiedostavasta kirjallisuuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa.

Kannen kuva: cottonbro/Pexels

Sisällys 1/2022

 

 

Kirjallisuusterapia 2/2021

Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n 40-vuotisjuhlavuoden toinen numero tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja uusia avauksia kirjallisuusterapian kenttään. Haastateltavat Jaana Huldén, Merja Kauppinen ja Linnea Alho suuntaavat katsetta kirjallisuusterapian tulevaisuuteen ja Juhani Ihanus ankkuroi kirjallisuusterapiaa kiintymyssuhteiden kenttään. Aija Andersson johdattaa meidät artikkelissaan ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa. Lisäksi etsitään yhteyksiä huutamisen ja kirjallisuusterapia välille ja paljon, paljon muuta.

Kannen kuva: Juha Veijalainen

Sisällys 2/2021

 

Kirjallisuusterapia 1/2021

Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.

Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)

Sisällys 1/2021

 

Kirjallisuusterapia 2/2020

Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi

Sisällys 2/2020

 

Kirjallisuusterapia 1/2020

Lehden 1/2020 pääteemana on kehollisuus. Kehollisuuteen voidaan löytää monia näkökulmia, esimerkiksi keholliset menetelmät traumojen hoidossa sekä kivun ja syövän kanssa kirjoittaminen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan mm. kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntäneeseen äitiryhmään sekä Anja Snellmanin vetämään Munkkisaaren lukupiiriin.

Kannen kuva: Pixabay

Sisällys 1/2020

 

 

Kirjallisuusterapia 2/2019

Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.

Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen

Sisällys 2/2019

 

 

Kirjallisuusterapia 1/2019

Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.

Kannen kuva: Onni Aaltonen

Sisällysluettelo 1/2019

 

 

Kirjallisuusterapia 1–2/2018

60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Sisällysluettelo 1-2/2018

 

 

Kirjallisuusterapia 2/2017

Numero 2/2017 juhlii satavuotiasta Suomea tavallista runsaammalla aineistolla. Keskiössä on lukeminen, jonka hoitavaan vaikutukseen on perehtynyt Päivi Kosonen. Artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaista lukemiseen liittyvää artikkelisarjaa. Lukemisen merkityksellisyyden puolesta puhuvat myös viiden kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Sirpa Kivilaakso esittelee Anni Swanin satujen kautta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksia. Lehdessä esitellään myös kirjoituskilpailun satoa.

Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski

Sisällysluettelo 2/2017

 

Kirjallisuusterapia 1/2017

Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.

Kannen kuva: Jenni Hurmerinta

Sisällysluettelo 1/2017

 

Kirjallisuusterapia 2/2016

Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

Kannen kuva: Heli Hulmi
Runo: Teemu Paarlahti
Sisällysluettelo 2/2016

 

Kirjallisuusterapia 1/2016

Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

Kannen kuva: Marjatta Lamminen

Sisällysluettelo 1/2016

 

Kirjallisuusterapia 2/2015

Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.

Kannen kuva: Silja Mäki

Sisällysluettelo 2/2015

 

 

Kirjallisuusterapia 1/2015

Numerossa 1/2015 pureudutaan monipuolisesti stressiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä ilmenemismuotoja stressillä on ja mitä sille tulisi tehdä? Kirjallisuusterapiasta löytyy monenlaisia välineitä stressin käsittelemiseen, ja tässä numerossa kerrotaan erityisesti kirjoittamisen merkityksestä. Esillä on myös sijaistraumatisoituminen, joka vaanii auttajaa. Yksi lehden ehdottomia helmiä on 87-vuotiaan, nyt jo edesmenneen Päivi Virtasen tie esikoiskirjailijaksi.

Kannen kuva: Veera-Liisa Kurvinen

Sisällysluettelo 1/2015