Kirjallisuusterapia-lehti
Kirjallisuusterapia-lehti on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n jäsenlehti. Se uudistui vuoden 2019 alussa, ja uudistuneesta ulkoasusta vastaa AD Jaana Rautio Gravisionilta. Lehden vastaava päätoimittaja on Silja Mäki.
Lehti ilmestyy 1–2 kertaa vuodessa ja on jäsenille ilmainen. Irtonumeron hinta on 8 €, ja vuositilauksen hinta 15 €.
Vuonna 2024 ilmestyy vain yksi lehti, 1–2/2024, lokakuussa.
Myös vanhoja numeroita on mahdollista ostaa. Lehtien hinnat ovat seuraavat:
2019–2021 8 €
2010–2018 7 €
2000–2009 6 €
vanhemmat kuin 2000 2 €
Lehden tilaus ja irtonumerokyselyt: jasenasiat.kirjallisuusterapia(at)gmail.com
HYÖDYNNÄ ALEPAKETIT! Lisätietoja klikkauksella!
Esimerkiksi kuvan setti, yhteensä 7, lehteä maksaa 15 € + postikulut!
***
Kirjallisuusterapia 1/2025
Vuoden 2025 ensimmäisen numeron teemana on sensitiivisyys ja moniarvoisuus kirjallisuusterapiassa. Marjukka Kaitakorpi haastattelee virolaissyntyistä kirjailijaa ja elokuvaohjaajaa Imbi Pajua, joka vie sensitiivisyysteeman sekä menneeseen että tässä ajankohtaisiin aiheisiin, sodan, väkivallan, syrjinnän ja pakkotyöleirien vaikutuksiin, myös ylisukupolvisiin.
Merja Kauppinen on haastatellut sensitiivisestä kohtaamisesta ja moniarvoisuudesta kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccionia ja opettaja-tutkija Jaana Pesosta. Tärkeä näkökulma on myös Ennaliina Leiwon Annamari Typölle niin ikään haastattelussa esittelemä sensitiivisyyslukeminen, jossa kokemusasiantuntija saa kirjailijan tekstin arvioitavakseen, jotta teoksessa kuvatut vähemmistöjen edustajien kokemukset ja kulttuuriset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi todenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi lehdessä saadaan kuulumisia New Yorkista, Budapestista ja Walesista ja tarkastellaan runoutta marginaalisten äänten vahvistajana.
Kannen kuva: Annamari Typpö
Kirjallisuusterapia 1–2/2024
Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.
Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.
Kannen kuva: Fanny Torro
Kirjallisuusterapia 2/2023
Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.
Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.
Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash
Kirjallisuusterapia 1/2023
Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa muistellaan yhdistyksen perustajajäsentä, suomalaisen kirjallisuusterapian äidiksikin kutsuttua Leena Sippolaa (1928–2022). Tämän lisäksi lehti vie meidän esittävien taiteiden ja kirjallisuusterapian rajapinnoille. Merja Kauppinen haastattelee Aura Nurmea lavarunouden voimasta, Mari Anttonen kuljettaa meidät mystisen Dromena-puun juurelle draaman terapeuttisiin ulottuvuuksiin, Terhi Lavosen haastattelussa saavat äänen saavat tarinateatterin ammattilaiset, ja Annamari Typpö keskustelee vokologi Liisi Petterssonin kanssa laulamisen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi lehdessä solahdetaan muun muassa sarjakuviin sekä kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin työuupuneiden ja muistisairaiden hoidossa.
Kannen kuva: Maria Kalmi
Kirjallisuusterapia 2/2022
Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.
Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash
Kirjallisuusterapia 1/2022
Kirjallisuusterapia-lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lehteilimme sen vuoksi läpi kaikki vuosikerrat ja poimimme teille maistiaisia menneestä. Juhlalehden pääteemana ovat lapset. Jutuissa esitellään muun muassa vauvasanataidetta, satujen käyttöä päiväkodeissa sekä sanataiteen ja kirjallisuusterapian yhtymäkohtia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Mukana on myös asiaa kirjallisuusterapian hyödyntämisestä lasten surutyössä sekä tiedostavasta kirjallisuuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa.
Kannen kuva: cottonbro/Pexels
Kirjallisuusterapia 2/2021
Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n 40-vuotisjuhlavuoden toinen numero tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja uusia avauksia kirjallisuusterapian kenttään. Haastateltavat Jaana Huldén, Merja Kauppinen ja Linnea Alho suuntaavat katsetta kirjallisuusterapian tulevaisuuteen ja Juhani Ihanus ankkuroi kirjallisuusterapiaa kiintymyssuhteiden kenttään. Aija Andersson johdattaa meidät artikkelissaan ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa. Lisäksi etsitään yhteyksiä huutamisen ja kirjallisuusterapia välille ja paljon, paljon muuta.
Kannen kuva: Juha Veijalainen
Kirjallisuusterapia 1/2021
Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.
Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)
Kirjallisuusterapia 2/2020
Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.
Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi
Kirjallisuusterapia 1/2020
Lehden 1/2020 pääteemana on kehollisuus. Kehollisuuteen voidaan löytää monia näkökulmia, esimerkiksi keholliset menetelmät traumojen hoidossa sekä kivun ja syövän kanssa kirjoittaminen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan mm. kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntäneeseen äitiryhmään sekä Anja Snellmanin vetämään Munkkisaaren lukupiiriin.
Kannen kuva: Pixabay
Kirjallisuusterapia 2/2019
Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.
Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen
Kirjallisuusterapia 1/2019
Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.
Kannen kuva: Onni Aaltonen
Kirjallisuusterapia 1–2/2018
60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.
Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)
Kirjallisuusterapia 2/2017
Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)
Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski
Kirjallisuusterapia 1/2017
Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.
Kannen kuva: Jenni Hurmerinta
Kirjallisuusterapia 2/2016
Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.
Kannen kuva: Heli Hulmi
Runo: Teemu Paarlahti
Sisällysluettelo 2/2016
Kirjallisuusterapia 1/2016
Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta. Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.
Kannen kuva: Marjatta Lamminen
Kirjallisuusterapia 2/2015
Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.
Kannen kuva: Silja Mäki
Kirjallisuusterapia 1/2015
Numerossa 1/2015 pureudutaan monipuolisesti stressiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä ilmenemismuotoja stressillä on ja mitä sille tulisi tehdä? Kirjallisuusterapiasta löytyy monenlaisia välineitä stressin käsittelemiseen, ja tässä numerossa kerrotaan erityisesti kirjoittamisen merkityksestä. Esillä on myös sijaistraumatisoituminen, joka vaanii auttajaa. Yksi lehden ehdottomia helmiä on 87-vuotiaan, nyt jo edesmenneen Päivi Virtasen tie esikoiskirjailijaksi.
Kannen kuva: Veera-Liisa Kurvinen