Kirjallisuusterapia

TIEDOTE syksyn konferenssista ja tutkimuskuulumisista

Kirjallisuusterapiatutkimus kasvussa – Suomessa useita tutkimusprojekteja ja kansainvälinen konferenssi lokakuussa Jyväskylässä

Kirjallisuusterapiatutkimus laajenee ja syventyy. Suomessa viimeisimpänä väitteli FT Paavo Manninen transferenssin ilmenemisestä kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Ensi syksyn kansainvälinen kirjallisuusterapiakonferenssi Jyväskylän yliopistolla tarjoilee mielenkiintoisen kattauksen esitelmiä ja työpajoja alan tutkimuksista ja trendeistä meillä ja maailmalla.

Kirjallisuusterapia on tutkittuun tietoon perustuva taideterapiamuoto, jota Suomessa on harjoitettu jo vuosikymmeniä. Se tarjoaa kaiken ikäisille keinoja elämän haasteellisten asioiden käsittelyyn ja hyvinvoinnin tukemiseen hyödyntäen valmiita tai itse kirjoitettuja tekstejä. Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry perustettiin vuonna 1981, ensimmäisenä Euroopassa. Nyt yhdistys on mukana järjestämässä Euroopan toista kansainvälistä kirjallisuusterapiakonferenssia Jyväskylässä 2.–4.10.2025. Päävastuu järjestelyistä on Jyväskylän yliopistolla, ja yhteistyössä on mukana myös Turun yliopistossa sijaitseva kansainvälinen tutkimuskeskus SELMA (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory). Alan ensimmäinen eurooppalainen konferenssi järjestettiin viime syksynä Budapestissa Unkarissa.

2nd European Biblio/Poetry Therapy Conference – Exploring New Dimensions of
Biblio/Poetry Therapy

Miten kirjallisuusterapiaa sovelletaan nyky-Euroopassa? Minkä alojen kanssa sen kannattaisi tehdä yhteistyötä ja millaisia uusia teknologioita siinä voidaan hyödyntää? Mitä annettavaa kirjallisuusterapialla on maailmalle, jossa tulevaisuus on yhä epävarmempi?

Näitä ja monia muita kysymyksiä pohditaan kansainvälisessä kirjallisuusterapiakonferenssissa Jyväskylän yliopistossa 2.–4.10.2025. Teema Exploring New Dimensions of Biblio/Poetry Therapy tarjoaa mahdollisuuden keskustella niin teoreettisista kuin käytännön kysymyksistä, esimerkiksi uusien teknologioiden ja soveltamisesta kirjallisuusterapiassa sekä uudenlaisten toimintaympäristöjen asettamista vaatimuksista.

Konferenssin kutsutut puhujat ovat Dr. Judit Béres, apulaisprofessori, Pécsin yliopisto, Unkari sekä dosentti, kirjallisuusterapeutti Päivi Kosonen, SELMA, Turun yliopisto.

Konferenssin puheenjohtaja, tutkijatohtori Karoliina Maanmieli Jyväskylän yliopistosta kertoo järjestelyiden olevan hyvällä mallilla.Tällaiset tapahtumat rikastuttavat paikallista kulttuurielämää ja vahvistavat yliopiston asemaa ajankohtaisen asiantuntijatiedon jakajana”, hän sanoo.

Maanmieli toivottaa kaikki alasta kiinnostuneet tulemaan kuulolle Jyväskylään lokakuussa. “Luvassa on monipuolinen ja erittäin mielenkiintoinen ohjelma, jossa kirjallisuusterapian monet mahdollisuudet näkyvät niin esitelmissä kuin työpajoissakin”, hän sanoo. ”Konferenssin oheisohjelmassa esiintyy myös paikallisia taiteilijoita, kuten videotaiteen, stand-upin ja lavarunouden tekijöitä, mikä tuo tapahtumaan elämyksellisyyttä ja syventää taiteen ja terapian vuoropuhelua.”

Kirjallisuudentutkimus avaa mahdollisuuksia oppia itsestä ja toisista

FT Paavo Manninen tutki maaliskuun alussa tarkastetussa väitöstutkimuksessaan transferenssia eli sitä, miten ihmiset tiedostamattaan toistavat menneisyyden kokemuksia esimerkiksi lukijan suhteessa kirjaan tai kirjailijan suhteessa teokseensa. Aineistona hänellä oli muun muassa Shakespearen Sonetti 56 ja Samuel Becketin The Unnamable, joista hän loi uusia tulkintoja. Esimerkiksi Shakespearen runo auttaa runon puhujaa ja tähän samastuvaa lukijaa oivaltamaan tiedostamatonta transferenssia. Lukijan henkilökohtaiset kokemukset ovat tärkeitä. Tutkimus rohkaisee pohtimaan omia tunnereaktioita ja teoreettisia ennakko-oletuksia ja erottamaan, mikä emotionaalisessa kokemuksessa on peräisin tekstistä ja mikä lukijasta itsestään – ja mikä kummankin yhdessä luomaa.

Väitöstilaisuudessa Jyväskylän yliopistossa vastaväittäjänä toimi Helsingin yliopiston kulttuuripsykologian dosentti Juhani Ihanus, joka on kirjallisuusterapian uranuurtaja niin Suomessa kuin maailmallakin. Manninen kertoo: Itse väittelystä jäi itselleni hieno tunnelma. Sain keskustella aiheistani pitkään ja niistä edelleen oppien vastaväittäjän asiantuntemuksen ja perehtyneisyyden vuoksi. Myös uusia tutkimussuuntaviivoja avautui. Oli ilo ja kunnia, että Juhani Ihanus oli vastaväittäjänä.”

Nyt katse on jo tulevaisuudessa. “Kun väitöskirjaprosessi on ohi, olo on uudella tavalla utelias tulevaisuuden suhteen”, Manninen toteaa. Jatkotutkimusaiheet liittyvät muun muassa poeettisen ja psykoanalyyttisen totuuden suhteeseen, Beckettin ja Wilfred Bionin tuotantoon laajemmin sekä eräisiin psykoanalyysin käsitteisiin ja niiden suhteeseen kirjallisuuden kanssa, kuten projektiiviseen identifikaatioon ja kantanäkyyn sekä uneen.

Lisätietoja:
FT, kirjallisuudentutkija (post doc) Paavo Manninen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]
FT, tutkijatohtori Karoliina Maanmieli, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

Konferenssin verkkosivut: 2nd European Biblio/Poetry Therapy Conference
Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry: https://kirjallisuusterapia.net
SELMA (Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory https://sites.utu.fi/selma/
Kirjallisuusterapiatutkimus Suomessa: https://kirjallisuusterapia.net/tutkimus/
FT Paavo Mannisen väitösjulkaisu: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_100131

Tiedote pdf-muodossa: Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry_Tiedote 05062025