Kirjallisuusterapia

Kirjallisuusterapiaan liittyviä tutkimushankkeita

Kirjallisuusterapia on tutkittuun tietoon perustuva taideterapiamuoto. Sillä on Suomessa pitkät perinteet, onhan Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:kin perustettu jo vuonna 1981. Myös kirjallisuusterapiatutkimusta tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän. Tälle sivulle olemme koonneet käynnissä olevia ja alkavia tutkimushankkeita.

Jo valmistuneita väitöskirjoja ja opinnäytteitä löydät täältä. Mikäli sinulla on käynnissä kirjallisuusterapiaan liittyvä tutkimushanke, josta haluat tiedottaa, laita viestiä kiteverkkosivut(at)gmail.com. 

 

Väitöskirja: Rintasyövän sairastaneiden kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntävä kirjoittajaryhmä

Väitöskirja: Transferenssi kirjallisuudentutkimuksessa

      • FM Paavo Manninen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Väitöskirjassa tutkitaan psykoanalyyttista transferenssin (“tunteensiirron”) käsitettä ja ilmiötä kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Tavoitteena on lisätä psykodynaamista ymmärrystä siitä, mitä lukijan ja kirjallisuuden välisessä suhteessa kokemuksellisesti tapahtuu. Teorian ja menetelmien selventäminen voi hyödyttää paitsi psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta myös kirjallisuusterapiaa ja psykoterapeutteja. Aineistona on psykoanalyysin teoreettisia tekstejä transferenssista, käsitettä käyttäneiden kirjallisuudentutkijoiden tekstejä sekä Samuel Beckettin ja Shakespearen teoksia.
      • Rahoittaja: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Jyväskylän yliopisto
      • Arvioitu valmistumisajankohta: syksy 2024

Tutkimushanke: Syövän vastakertomukset: muovaamassa kerronnallista toimijuutta

      • Hankkeen johtaja: Hanna Meretoja, Turun yliopisto, [email protected]
      • Tutkijat: Prof. Hanna Meretoja, Dos. Päivi Kosonen, FM Eevastiina Kinnunen ([email protected]), FT Astrid Joutseno/Swan, Prof. Markku Lehtimäki

      • Hankkeessa tutkitaan, miten syöpää kerronnallistetaan kulttuurissamme. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kaunokirjallisuuden ja elämänkirjoittamisen piirissä tuotetut vastakertomukset kyseenalaistavat hallitsevia syöpäkertomuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään kirjallisuusterapeuttista työskentelymenetelmää, joka tähtää kerronnallisen toimijuuden vahvistamiseen – kykyyn toimia kriittisesti ja luovasti erilaisissa ja vaihtuvissa kerronnallisissa ympäristöissä. Hanke edistää tietoisuutta erilaisista syövän kerronnallistamisen tavoista ja laajentaa syövän kuvastoja tavoilla, jotka avaavat uusia toimijuuden mahdollisuuksia.
      • Rahoittaja: Suomen Akatemia (2023–2027)
      • Verkkosivut: https://sites.utu.fi/counternarratives/

Post doc -tutkimus: Mieletön muuvi -hanke 2023-24 (Huhtasuon ASA ry)

      • Hankkeen yhteyshenkilö: Henna Autio
      • Tutkija: FT Karoliina Maanmieli, Jyväskylän yliopisto

      • Hankkeessa pilotoidaan siihen osallistuvien nuorten kanssa yhteiskehitettävää menetelmää, jossa sanoitetaan kokemustarinoita elokuvatyöskentelyn avulla. Jokaisen osallistujan omaa tarinaa lähestytään kirjallisuusterapeuttisin menetelmin sekä tutustutaan elokuvakerrontaan ja sen mahdollisuuksiin. Prosessia kuvataan etnografisen tutkimuksen keinoin. Hankkeen toiminta tapahtuu Huhtasuon Kylätoimistossa ja se suunnataan 18 vuotta täyttäneille nuorille, jotka tarvitsevat tukea arjessa jaksamiseen sekä toimijuuden ja merkityksellisyyden tunteen vahvistamiseen.
      • Menetelmää pilotoidaan kahdessa neljän kuukauden mittaisessa periodissa, joista toinen järjestetään syys-joulukuussa 2023 ja toinen keväällä 2024. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa mm. muokkaamalla kevään 2024 ryhmätoimintaa yhdessä syksyllä 2023 saatujen kokemusten pohjalta. nkin oman tarinan lisäksi hankkeeseen osallistuvat ryhmät kokoavat yhteisen lyhytelokuvan, joka julkaistaan hankkeen päätteeksi.
      • Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto, Keski-Suomen maakuntarahasto

Väitöskirja: Kerronnallinen hyvinvointi, kerronnallinen toimijuus ja luovan lukemisen käytännöt

      • FM Eevastiina Kinnunen, Turun yliopisto

      • Väitöskirjassa tarkastellaan kertomusten ja hyvinvoinnin suhdetta uudesta näkökulmasta tutkimalla kerronnallisen hyvinvoinnin (narrative well-being) käsitettä ja ilmiötä. Työssä analysoidaan luovan lukupiirityöskentelyn merkitystä osallistujien kerronnalliselle hyvinvoinnille ja kerronnalliselle toimijuudelle. Tutkimusaineisto on kerätty Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi -tutkimushankkeessa (osa Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria -konsortiota, Suomen Akatemia, 2018–2023) järjestetyistä luovan lukemisen lukupiireistä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä kertomusten ja hyvinvoinnin suhteesta, mikä avaa uusia näköaloja myös kirjallisuusterapeuttiseen työskentelyyn.
      • Rahoittaja: Emil Aaltosen säätiö

Tutkimusprojekti: Kirjallisuusterapia edennyttä syöpää sairastavien hoidossa

      • Tutkimuksen vastuuhenkilö: Annamarja Lamminmäki
      • Tutkijat: LT erikoislääkäri, kliininen opettaja Annamarja Lamminmäki, KYS ja Itä- Suomen Yliopisto; LT, FT, Palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä, Itä-Suomen yliopisto; LL, väitöskirjatutkija Anna-Riikka Vehviläinen, Itä- Suomen Yliopisto; FT, kirjallisuusterapiaohjaaja Mervi Nyfors, [email protected].

      • Pilottihankkeessa tutkitaan etäyhteyksin toteutetun ryhmämuotoisen kirjallisuusterapian soveltuvuutta edennyttä syöpää sairastavien potilaiden psykososiaaliseksi tueksi. Tutkimus toteutuu sekä kvantitatiivisena että kvalitatiivisena analyysina. Projektissa tarkastellaan potilaiden kokemaa ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä kyselylomakkein (HADS Hospital Anxiety and Depression Scale, PDI Patient Dignity Inventory ja UCLA Loneliness Survey) ennen kirjallisuusterapiajaksoa sekä sen jälkeen. Kvalitatiivisessa osiossa tutkitaan potilaiden tuottamia tekstejä ja kertomuksia erilaisten yhteyksien vahvistamisen ja niiden sanoittamisen näkökulmista. Psykososiaalisen tuen, erityisesti emotionaalisen tuen, tarve tunnistetaan (Wang et al. 2018, 1) monissa syövän hoitosuosituksissa ja varsinkin palliatiivisen hoidon vaiheessa Tätä on kuittenkin tarjolla terveydenhuollossa vielä rajallisesti. Pilottitutkimuksen tavoitteena on tuoda ryhmämuotoinen kirjallisuusterapia edennyttä syöpää sairastavien hoidon käyttöön vastaamaan potilaiden emotionaalisiin ja psykososiaalisiin tarpeisiin.

Väitöskirja: Subjunktiivisen tilan rakentuminen kirjallisuusterapiassa

      • FM Karoliina Haverinen, Jyväskylän yliopisto

      • Väitöskirjassa tutkitaan subjunktiivisen tilan eli luovan, arjesta irrallisen ja sopimuksenvaraisen tilan rakentumista kirjallisuusterapiaryhmässä. Subjunktiivista tilaa on tutkittu aiemmin luovan kirjoittamisen kontekstissa. Väitöstutkimuksessa selvitetään subjunktiivisuuden yhteyttä terapeuttisuuteen. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa kirjallisuusterapeuttisesta prosessista. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kirjallisuusterapiaohjaajien koulutuksessa.

Väitöskirja: Eläimet ja inhimillinen identiteetti kehityskertomuksissa

      • FM Isa Välimäki, Tampereen yliopisto, [email protected]

      • Isa Välimäki työstää kirjallisuustieteen väitöskirjaa prof. Sari Kivistön johtamassa Koneen säätiön hankkeessa ”Kirjallinen sukupuutto. Kadonneet kirjallisuuden lajit ja menneisyyden kuvittelu”. Perustutkimusta edustava väitöskirja sivuaa kirjallisuusterapeuttisia teemoja, sillä kehityskertomus on olennainen kertomustyyppi kirjallisuusterapiassa ja eläimillä on kehityskertomuksissa usein terapeuttinen funktio. Välimäki kehittää hankkeessa myös ajattelua kirjallisuushistorian hyödyntämisestä kirjallisuusterapeuttisessa kontekstissa.
      • Rahoittajat: Koneen säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto
      • Lisätietoa: https://projects.tuni.fi/kirjallinensukupuutto/

Tutkimushanke: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisten kysymysten pilotointi henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja itsearvioinnissa

      • FM Kaisla Suvanto ja TtM Mari Laine, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, [email protected]

      • Tutkimuksessa selvitetään itsearviointiin ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan lisättyjen ratkaisu- ja voimavarakeskeisten kysymysten vaikutusta opiskeluhyvinvointiin ja opintojen etenemiseen. Tutkimusaineistona on kysely, joka lähetetään Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet lukuvuonna 2023–2024 tutkimukseen valituille opintojaksoille. Tutkimus on osa JYU Avoimen tutkimuslähtöistä pedagogista kehittämisohjelmaa.

Väitöskirja: Äitien äänin — Kerronnallinen toimijuus äitien kirjallisuusterapeuttisissa vertaisryhmissä

      • FM Petra Partanen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Väitöskirjassa tutkitaan kirjallisuusterapeuttisen menetelmän mahdollisuuksia äitien kerronnallisen toimijuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Suomessa merkittävä osa synnyttäneistä vanhemmista kokee vauvavuoden aikana masennusta ja yksinäisyyttä (THL, FinLapset 2020), ja suomalaiset vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpiin (Roskam ym. 2021; Aunola ym. 2020). Syitä on etsitty yksilökeskeisestä kulttuurista ja äitiyteen kohdistuvista kulttuurisista odotuksista. Partanen tutkii, voiko äitien kirjallisuusterapeuttisissa vertaisryhmissä syntyä kerronnallista toimijuutta, joka haastaa kulttuuriset odotukset. Tutkimuksen tavoitteena on avata kulttuurista tilaa äitien omaehtoisemman äänen mahdollisuuksille ja osallistua lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista käytävään keskusteluun vanhemmuuden hyvinvoinnin näkökulmasta.

Väitöskirja: ”Työelämän pysäkki” – Kirjallisuusterapeuttinen kasvuryhmä työhyvinvoinnin tukena

      • FM Sari Kortesoja, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Kortesoja tutkii väitöskirjassaan traumainformoidun kirjallisuusterapian käyttöä työhyvinvointi-interventiona ryhmänohjauksesta muodostuvan aineiston pohjalta. Noin 25 % työssäkäyvistä suomalaisista kuului työuupumuksen riskiryhmään kesällä 2023 (Työterveyslaitos 2023), ja mielenterveyden sairaudet ovat toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy (Eläketurvakeskus 2023). Myös epävarma maailmantilanne heijastuu työelämään, joten yhteiskuntamme tarvitsee uusia, rohkeita keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
      • Rahoittaja: Jyväskylän yliopisto
      • Ajankohtaista: Haetaan osallistujia tutkimukseen liittyvään kirjallisuusterapeuttiseen työhyvinvointiryhmään
      • Artikkelit:
        Kohti traumainformoidun kirjallisuusterapian käytäntöä

Post doc -tutkimus (alkamassa 2023/2024): Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen merkitys psykoanalyyttisille hoitomenetelmille

      • FM Paavo Manninen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Post doc -tutkimuksessa kysytään, miten kirjallisuudentutkimus syventää toista tulkinnallista kulttuurimme käytäntöä, psykoanalyysia ja siihen perustuvia muita hoitomenetelmiä. Tutkimuksessa käytetään psykoanalyyttisia lukemisen menetelmiä niin kaunokirjallisuuden, kirjallisuudentutkimuksellisten tekstien kuin psykoanalyyttisten teoriatekstien ja tapauskertomusten analyysiin. Tarkoitus on lisätä dialogia kirjallisuudentutkimuksen ja psykoanalyyttisten hoitomenetelmien välillä.
      • Rahoittaja: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö