TARINOIDEN MIELI – kirjallisuusterapia ja rakkauden monet kasvot 27.3. Suomenlinnassa

Tule Suomenlinnan merimaisemiin herkistymään rakkauden ja taiteen äärelle, kuuntelemaan uusinta tietoa kiintymyssuhteista ja kokemaan liikkeen voima. 

Lue esite: Suomenlinna_2020

Päivän ohjelma: 

9.30 Tervetuliaissanat
Työnohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja Kirsi Marttinen

9.40 Muutumme siksi mitä rakastamme
Runotekstejä lausuttuna, tekstejä auki puhuttaviksi ja jatkettaviksi. Runoesitys, joka jää verenkiertoon.
Runoja tulkitsevat kirjailija, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja Heli Hulmi ja psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén

10 Kiintymyssuhteet elämäntarinassa
Kiintymyssuhteet kulkevat mukana koko elämänkaaremme ajan. Omaelämäkerralliset tarinamme tulkitsevat ja arvioivat uudelleen kiintymyssuhteidemme historiaa, nykytilaa ja tulevaisuutta. Kiintymyssuhteiden merkitykset muuttuvat elämäntarinoiden käänteissä, mutta säilyvätkö silti jotkin perimmäiset merkitykset?
Dosentti, kirjailija ja kirjallisuusterapiakouluttaja Juhani Ihanus 

11 Liikkeestä kirjoittamaan – kehon muistot sanoiksi
Harjoituksessa vuorottelevat liikkeen ja kirjoittamisen tajunnanvirta. Liikkumalla ilmaistaan kehollisia aistimuksia, muistoja ja kokemuksia. Liikkeen katsominen puolestaan johtaa kirjoittajan omien kokemustensa äärelle. Osallistuminen on tarkoitettu kaikille eikä edellytä aiempaa kokemusta liikkeellisestä ilmaisusta. Kaikki, mitä keho ja kirjoittava käsi ilmaisee, on oikein.
Tanssi- ja liiketerapiaohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Helena Hietaniemi ja muusikko Andrei Tarsalainen

12 Lounas (omakustanteinen, ympäristössä on useita ravintoloita) 

13.30 Trauma ja rakkaus
Se mikä on suhteessa rikottu, voidaan suhteessa parantaa.
Psykoanalyytikko, kirjailija, käsikirjoittaja Harri Virtanen kertoo ja keskustelee kirjastaan Trauma ja rakkaus

15.15 Ystävyyden monet kulmat
Luettujen tekstien ja laulujen lomassa pieniä kirjoitustaukoja omille ajatuksellesi.
Muusikko Timo Aarnivala ja lukija Kirsi Marttinen 

…… ………………………………… 

16.45 Ruokailu (vuosikokoukseen osallistuville kevyt ruokatarjoilu)

17 Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n vuosikokous. (Vuosikokous on avoin kaikille yhdistyksen jäsenille. Pelkkään vuosikokoukseen osallistuminen on maksutonta.)

Tule viettämään mieleenpainuva päivä meren äärelle!

Liput: 80 €, yhdistyksen jäsenet 60 €

Ilmoittaudu: Linkki ilmoittautumiseen 

UNIEN ÄÄRELLÄ alkaen 12.3. Hämeenlinnassa

Tämä on kurssi sinulle, joka näet öisin mielenkiintoisia ja kutkuttavia unia ja haluaisit tutkia unimaailmaasi peilaten sitä päivätodellisuuteesi ja tutustua omiin unisymboleihisi. Kurssilla käsitellään kunkin omia unia mm. keskustellen ja kirjoittaen omakohtaisesta näkökulmasta. Kurssilla saat opastusta unipäiväkirjan pitämiseen sekä ideoita unien äärelle pysähtymiseen omassa arjessasikin. Työskentely kurssilla tapahtuu luottamuksellisessa ilmapiirissä kokemuksellisesti. Mukaan tarvitset kirjoitusvälineet ja avoimen mielen. Kurssi on kokonaisuus, johon sitoutuminen kannattaa.

Aika ja paikka: 12.3.–16.4.2020 Hämeenlinnassa
Kokoontumiskerrat: 
To 12.03.2020 klo 17.30-20.00
To 19.03.2020 klo 17.30-20.00
To 26.03.2020 klo 17.30-20.00
Ke 08.04.2020 klo 17.30-20.00
To 16.04.2020 klo 17.30-20.00
(yht. 16t)

Avoin kaikille unista kiinnostuneille. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa.

Ohjaaja: Hanna Sulander, Luova uniohjaaja -opiskelija (valmistuminen 5/2020), KM, äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, opinto-ohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja- ja kouluttaja sekä enneagrammiohjaaja

Hinta: 60 €

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
3.3.2020 mennessä Hämeen kesäyliopiston sivujen kautta

 

KIRJALLISUUSTERAPEUTTINEN SURURYHMÄ alkaen 24.3. Helsingissä

Oletko menettänyt läheisesi? Kaipaatko tukea surun käsittelyssä?

Kirjallisuusterapeuttisessa sururyhmässä surua käsitellään turvallisesti tekstien, kirjoittamisen ja keskustelun avulla. Ryhmässä on tilaa puhua kokemastaan sekä ilmaista erilaisia ajatuksia ja tunteita. Mitään erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita.

Aika ja paikka: tiistaisin 24.3.–28.4. klo 18–19.30 osoitteessa Rikhardinkatu 4 B 17, Helsinki
Hinta: 180 €
Ohjaajat: Katja Hero, TM, pappi, kirjallisuusterapiaohjaaja sekä Saara Sahla, TM, uskonnon ja psykologian lehtori, kirjallisuusterapiaohjaaja

Lue lisää esitteestä: Sururyhmä esite

Ryhmään mahtuu 6–8 henkilöä.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: katja.m.hero(at)gmail.com tai 040 5246 986 tai ssaara(at)hotmail.com

PROGOFF 1 -kurssi Helsingissä maaliskuussa 2020 (täynnä)

Progoff-menetelmän kurssi nro 1.

Progoff 1  ja Progoff 2 -kursseilla on pääosin eri harjoitukset. Kurssit voi käydä kummassa järjestyksessä tahansa. Progoff 2 – kurssi on tulossa syksyllä 2020.

Aika: 7-8.3.2020, la klo 10-17, su klo 10-15. (Huom. kurssi on täynnä.)

Paikka: Mannerheimintie 40 A 24, Helsinki.

Ohjaaja: traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén

Ilmoittautumisetjhulden(at)welho.com   

Hinta: 140 € (jos sinulla on jo Progoff-kansio on hinta 120€)

Hintaan sisältyy koulutus, koulutusmateriaali ja iltapäiväkahvit, lounas on omakustanteinen

Ilmoittautuminen on sitova.  Kurssimaksut ovat ulosottokelpoisia (L 632/1998, 24 §). Maksua ei palauteta, mutta esteen sattuessa on mahdollista tulla seuraavalla kurssille.

Tiedot:

Amerikkalainen psykologi Ira Progoff (1921-1998) kehitti 1960-luvulla kirjallisen itsetuntemusta lisäävän menetelmän omien elämänkriisiensä selvittelyn yhteydessä. Carl Gustav Jungin oppilaana ollut, itämaisiin uskontoihin perehtynyt Progoff kirjoitti sisäisiä tuntemuksiaan paperille ja totesi sen auttavan. Vähitellen hän kehitti kirjoittamisesta suunnitelmallisen prosessin, jonka avulla kykeni sukeltamaan yhä syvemmälle oman minuutensa energianlähteille.

Progoff-menetelmällä tutkitaan olemisen syvyystasoja, haetaan subjektiivista syvempää merkitystä elämälle. Progoff-koulutuksessa hiljennytään omaan sisäiseen maailmaan lyhyiden tehtävien muodossa. Tarkkaan strukturoidut tehtävät auttavat osallistujaa kokemaan paremmin omia alitajuisia, usein tukahdutettujakin tunteita sekä vapauttamaan patoutuneita energioita.

Tehtävien avulla yritetään saada selville, mihin suuntaan oma elämä pyrkii ja mikä syvimmällä tasolla on tärkeää. Jokainen sukeltaa niin syvälle kuin tarpeelliseksi kokee ja kykenee. Kaikki työ tehdään itselle, omassa hiljaisuudessa. Jos joku tahtoo, hän voi jakaa kokemuksiaan muiden osallistujien kanssa, mutta luettua tekstiä ei saa kommentoida. Koko päivän voi olla sanomatta sanaakaan tai jakamatta tekstejään muille. Tavoitteena on kontakti omaan itseen.

Progoff-menetelmä lisää itsetuntemusta ja vastuuta omasta elämästä. Monet ovat tämän menetelmän avulla löytäneet itsestään uutta elämänenergiaa. Myös unista tulee elävämpiä. Kyse ei ole niinkään tiedollisesta oivaltamisesta kuin tapahtuneiden asioiden uudenlaisesta kokemisesta.

TARINOIDEN JÄLJILLÄ – Luovan kirjoittamisen kurssi 20.–24.5. Ahvenanmaalla

Tervetuloa tarinoiden jäljille Ahvenanmaan Kökariin 20.-24.5.2020! 

Tule virittäytymään alkukesään saaristossa. Harjoittelemme tarinan rakentamista havainnoiden, altistuen ja kävellen. Tarinan kirjoittaminen etenee ohjatusti. Etukäteen voit tutustua Joel Haahtelan romaaniin ”Adèlen kysymys”.

Aika ja paikka: Ahvenanmaalla Kökarin saarella 20.-24.5.2020

Ohjaaja: Heli Hulmi, kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja

Hinta: 490  € sisältää myös matkat saareen ja takaisin, majoituksen ja ateriat. 

Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi ja luontomatkailuyritys Saaristopolku Oy.

Ilmoittaudu: hulmi.heli(at)gmail.com    www.kirjoitusretket.fi

Esite: Kökar 2020

HEKATEN KYNÄN KÄRJELLÄ -omaelämäkerrallinen kurssi Kreetalla 31.5.–7.6.2020

Kuva: Silja Mäki

Tunnistatko itsessäsi Afroditen aistillisuutta ja Heran uskollisuutta? Mitä ominaisuuksia haluat kehittää itsessäsi? Haluatko ottaa Hekaten oppaaksesi elämäsi tienristeyksessä?

Kurssilla tutkitaan omaa elämää muun muassa antiikin Kreikan jumalattarien valossa. Upeat maisemat, kreetalainen kulttuuri sekä tuoksu-, maku- ja tuntoaistimukset tarjoavat elämyksiä ja siivittävät kirjoittamista. Hotelli sijaitsee pienessä viehättävässä kylässä Kreetan etelärannikolla, aivan meren rannalla. 

Aika ja paikka: 31.5.–7.6.2020 Kreetan Paleochorassa

Majoitus ja kurssipaikka: hotelli Villa Candia, www.villamarise.com

Luovaa kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa ja taruterapiaa yhdistävällä kurssilla on mahdollista valita lähestymistavaksi joko tavoitteellisempi kirjoittaminen tai itseä hoitava puoli. Osallistujat voivat käsitellä kirjoittamisen ja ryhmässä jakamisen keinoin myös oman elämänsä kipeitä kohtia sekä löytää keinoja ja voimavaroja eteenpäin pääsemiseksi. Erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita eikä jumalattaria tarvitse tuntea ennakolta. Mukaan ovat tervetulleita myös jo enemmän kirjoittaneet. 

Ohjaajat: kirjallisuusterapeutti Silja Mäki ja toimittaja, sosiaalikasvattaja, sanataideohjaaja Anne Tarsalainen.

Matkan hinta: 1350 e / jaetussa 2 hengen huoneessa (1 hengen huone + 160 e). Hintaan sisältyvät Finnairin lennot, lentokenttäkuljetukset, majoitus, aamiaiset ja opetus. Lisäksi tervetulo- ja läksiäisillalliset ruokajuomineen, retki Azogiresin kylään, laivaretki Elafonissin kahluurannalle ja yksi illanvietto ruokailuineen.

Varmista paikkasi matkalla tekemällä varaus mahdollisimman pian. Tarkennettu matkainfo ja -matkaohjelma toimitetaan ilmoittautuneille matkavahvistuksen yhteydessä.

Lisätiedot opetuksesta: 

Silja Mäki/Psykoterapiapalvelu Silja Mäki

050 313 1027, silja.maki(at)saunalahti.fi, www.terapiasiljamaki.fi

Anne Tarsalainen, 044 050 8611

anne.tarsalainen(at)kolumbus.fi

Ilmoittautumiset:

Vastuullinen matkanjärjestäjä on MatkaPaletti Oy. Ilmoittaudu suoraan MatkaPaletin nettisivujen kautta www.matkapaletti.fi/kirjoittajamatka

Esite: ESITE Paleohcora Kreeta 2020

ILOA JA ROHKEUTTA ELÄMÄÄN -kurssi 4.–6.6. Helsingissä

Iloa ja rohkeutta elämään – Kirjallisuusterapeuttinen matka omaan hyvinvointiin

Paikka: Kulttuurikeskus Sofia, Kallvikinniemi, Helsinki

Aika: 4.–6.6. 2020

Kolmen päivän kirjoittajakurssi ”Iloa ja rohkeutta elämään” antaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan oman elämän merkityksellisyyttä itseä kuunnellen, rentoutuen ja kirjoittaen sekä ryhmässä omia kokemuksia ja ajatuksia toisten kanssa jakaen. Päivien aikana käytetyt harjoitteet pohjautuvat kirjallisuusterapeuttiseen kirjoittamiseen. Lisäksi kurssipaikkaa ympäröivä luonto, sen kauneus ja rauha virittävät mieltä ja kirjoittavaa kättä.

Kurssi on tarkoitettu sinulle, joka haluat pohtia:
• Mikä minulle on tärkeää elämässä?
• Miten tunnistan omat voimavarani?
• Mitkä ovat elämäni ilon lähteitä?
• Miten löydän unelmani?

Kirjoittaminen on kurssilla väline, jonka avulla työstät omia ajatuksia. Jokainen kirjoittaa itseään varten ja kertoo ryhmässä sen, mitä itse haluaa.

Hinta: 390 euroa sisältää täysihoidon (yöpyminen kahden hengen huoneessa ja ateriat)

Ohjaajat:  Helena Hietaniemi, toimittaja, kirjallisuus- sekä tanssi-liiketerapiaohjaaja ja Anneli Luoma-Kuikka, kehittämispäällikkö, psykoterapeutin koulutus, kirjallisuusterapiaohjaaja 

Kurssin esite: Iloa ja rohkeutta elämään

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 15.4. 2020 mennessä:
Helena Hietaniemi, helena.hietaniemi@kolumbus.fi, 0504313256
Anneli Luoma-Kuikka, 050 595 3108, anneli.luoma-kuikka@sydanliitto.fi

ELÄMÄN KÄÄNNEKOHDAT – Luovan kirjoittamisen kurssi 25.–30.6. Aspön saarella

Elämän käännekohdat, vedenjakajat – Luovan kirjoittamisen kurssi Aspön saarella 25.-30.6.2020

Haluatko tutkia kirjoittamalla tilanteita, jolloin suuntasi on vaihtunut? Mietitkö, kuinka luopua tai avautua uudelle?

Kirjoittaminen etenee ohjatusti saaren luonnossa ja sisätiloissa. Kurssipäiviin sisältyy sopivasti omaa aikaa.

Aika ja paikka: 25.–30.6.2020 Aspön saarella

Ohjaaja: Heli Hulmi, kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja

Hinta: 535 € sisältää myös matkat saareen ja takaisin, majoituksen ja ateriat

Kurssin järjestävät yhteistyössä kirjailija, kouluttaja, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi ja luontomatkailuyritys Saaristopolku Oy.

Ilmoittaudu: hulmi.heli(at)gmail.com      www.kirjoitusretket.fi 

Esite_Aspö 2020

LUOVASTI LUONNOSSA 31.7.-2.8. Lepaalla

Tervetuloa Luovasti luonnossa -viikonloppukurssille Lepaan vehreään ja upeaan kartanomiljööseen!

Kurssilla syvennytään luoviin menetelmiin, jotka pohjautuvat luonnossa työskentelyyn, aistien käyttöön sekä omien luovien voimavarojen löytämiseen. Menetelminä ovat kirjallisuusterapia, luova kirjoittaminen ja voimauttava valokuva. Kurssilta saa itse läpielettyjä välineitä omaan käyttöön, mutta emme editoi tekstejä vaan tutkimme tekstien avulla oman elämän ilmiöitä. Kurssi sopii luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuusterapiasta kiinnostuneille.

Aika ja paikka: 31.7.-2.8. Lepaalla

Ohjaajat: Satu Nieminen (toimintaterapeutti M.sc., ammatillinen opettaja ja kouluttaja, kirjallisuusterapeutti, ryhmänohjaaja) ja Hanna Sulander (KM, luokanopettaja, äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, opinto-ohjaaja, kirjallisuusterapiaohjaaja ja -kouluttaja, enneagrammiohjaaja)

Hinta: 340 € sis. kurssimateriaalin ja aloituskahvin (pe) ja lounaan (la). Matka- ja majoituskuluista osallistuja vastaa itse.

Lisätietoja mm. majoittumisesta sekä ilmoittautumiset:
14.7.2020 mennessä Hämeen kesäyliopiston sivujen kautta

 

ESITTELYSSÄ Hannu Niklander: Nuoriherra

Hannu Niklander: Nuoriherra. Karkkila: Robustos, 2019.

Teksti: Silja Mäki

Nuoriherra uuden maailman kynnyksellä

Uuden vuoden lukemisenani oli Hannu Niklanderin historiallinen sukuromaani ja kasvukertomus Nuoriherra. Loivaa alamäkeä. Kirjailija itse kuvasi romaania sen julkistamistilaisuudessa kartanonaturalismiksi pikemminkin kuin kartanoromantiikaksi (Valtonen 2019). Romaaneja, runoja ja matkakertomuksia julkaissut Niklander voitti vuonna 1999 Kirjallisuuden valtionpalkinnon romaanillaan Aurinko katsoo taakseen.

Nuoriherra kuvaa kirjailijan isän Weio Niklanderin nuoruuden ja nuoren aikuisuuden vaiheita. Isänisä, Alwar Niklander, kauppaneuvos, Rake Oy:n toimitusjohtaja ja säveltäjä, ostaa Vihdin Otalammelta Salmen kartanon, josta tulee pojalle tärkeä paikka. Nuoren miehen asema kartanon herran poikana ei muuttuvassa maailmassa ole yksioikoinen. Suhde vaativaan isään on ristiriitainen, ja lopulta poika tuntee yhteenkuuluvuutta enemmän kartanon väentuvassa ja piikamurjussa kuin isänsä seurassa.

Romaani valottaa pienten kohtausten kautta kiinnostavalla tavalla sisällissodan ja sen jälkeisen ajan tapahtumia. Päähenkilö osallistuu lyseoikäisenä nuorukaisena, lapsisotilaana, kuten kirjan takakansi ilmoittaa, Helsingin valtaukseen valkoisten puolella. Salmen kartanossa hän saa tutustua työväen elämään. Kohtaamisten kautta valottuu, miten sisällissodan jälkeinen muutos vähitellen alkaa löytää uomiaan ihmisryhmien välillä. Monet torpparit itsenäistyvät pientilallisiksi. Joku asuu edelleen korsussa metsän keskellä. Monelle mökille suhde kartanoon on edelleen tärkeä, mutta työväki on tärkeä myös kartanolle. Romaanissa kuuluu työväen suussa viehättävällä tavalla Vihdin murre. Näin puhelee Tekla-piika:

– Kukas tei olette, ai, nuariherra, voi jeepistoi kun mää hämmästyin, oikeen sotaherra, mikäs se nuariherra nyt onkaan, ai kersantti, ja noin hurja veitti ja kaikkee, juu istutaan ales, kyl mää kaffee laitan.

Romaania lukiessa tulee miettineeksi, mikä merkitys isän elämään eläytymisellä on kirjailijalle ollut ja kuinka pitkälle kerronta tukeutuu tosiasioihin eli paljonko on keksittyä ja kuviteltua. Kirja oli muhinut kirjailijan mielessä jo kauan, ja moneen kertaan lapsuuden ja nuoruuden aikana kuullut tarinat ja sattumukset ovat aika lailla yksi yhteen todellisuuden kanssa (Valtonen 2019). Silti kirjailijan on täytynyt keksiä paljon mennessään päähenkilönsä pään sisään.

Lukuromaania ajatellen faktan ja fiktion rajalla ei yksityiskohdissa toki ole suurta merkitystä. Minä kuitenkin luen väistämättä sitä taustaa vasten, että tunnen jonkin verran alueen paikallishistoriaa, ja toisaalta mielessä elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmien ohjaus. Ryhmissä moni osallistuja miettii faktan ja fiktion rajaa, ja uskaltautuminen mielikuvituksen vietäväksi voi olla tiukassa. Kuitenkin juuri se usein tuo terapeuttisia elementtejä, mahdollistaa tunnekokemusten kautta sukulaisten ymmärtämisen uudella tavalla.

Alkuun ajattelin, ettei tässä enemmän ulkoisia tapahtumia ja taidokkaasti vitsikkäitäkin sattumuksia kuin päähenkilön sisäistä maailmaa ja tunteita kuvaavassa romaanissa ole kirjallisuusterapeuttista ainesta. Loppuun päästyäni olen sitä mieltä, että rivien väleissä onkin paljon tunteita ja että kirja voikin toimia varsin hedelmällisenä taustalukemisena elämäkerrallisen kirjoittamisen ryhmissä, niin historiallisen kontekstinsa puolesta kuin nuoren miehen kasvukertomuksen kuvauksenakin. Myös lukupiirityyppisessä työskentelyssä romaani toiminee, ei ehkä kuitenkaan ihan nuorelle lukijakunnalle.

Niin ikään näen kirjan arvon kirjallisuusterapeuttisessa yksilötyöskentelyssä sellaisten asiakkaiden kanssa, joilla on vastaavaa paikallista taustaa, liittyy se sitten kumpaan väriin tahansa. Myös päähenkilön suhde isään rakentuu vähitellen nuoren miehen elämää merkityksellisellä tavalla viitoittavaksi – ja toiminee peilauspintana monelle, jolla isäsuhde on haastava, etäinen tai vaativa.

Etenkin näen kirjan toimivan miesten ryhmässä tai miesten oman työskentelyn taustana. Toisaalta se valottaa ajan oloja kenelle tahansa ja saattaa auttaa ymmärtämään myös entisajan sukupuolirooleja, jotka meihinkin vielä vaikuttavat. Esimerkkinä tulee mieleen, ettei nuoriherra voisi kuvitellakaan miehen lypsävän Suomessa lehmää, tarttuvan utareisiin. Kanadassa matkatessaan nuoriherra huomaa, ettei tämä jako kaikkialla pädekään.

Useammin on kirjallisuudessa, ainakin kirjallisuusterapeuttisesti käytetyssä, kuvattu naisten ketjua. Ensimmäisenä tulee mieleen Marianne Fredrikssonin Ruotsin Taalainmaalta alkava Anna, Hanna ja Johanna (1994/2001, Otava). Niklanderin kirjalle on pian tulossa jatkoa. Mahtaako jatko koskea Weion vaiheita vai laajeneeko kuvaus miesten ketjuun, jää nähtäväksi. Sitä jään mielenkiinnolla odottamaan. Kartano on joka tapauksessa myyty vuonna 1963 Salmen ulkoilualueeksi Helsingin kaupungille eli jokin muu kuin alun perin kaavailtu kartanon isännän tehtävä on Weio Niklanderia odottanut.

Lähde:

Valtonen, Vesa (2019) Hannu Niklanderin viides romaani avaa herkullisesti Vihtiä ja maailmanmenoa – ”Nuoriherra” selviää pinteistä. Vihdin Uutiset 20.9.2019.

Arvio on julkaistu 1.2.2020 hieman laajemmassa muodossa Silja Mäen nettisivuilla osoitteessa www.terapiasiljamaki.fi. 

9.1.2020

SANOJEN VOIMAA -verkkoryhmä alkaen 11.2.

Sanamieli Mirja Heikkilä järjestää kirjallisuusterapiaryhmän verkossa 11.2.–19.5.2020.

Kirjallisuusterapia tavoittelee ymmärrystä ja yhteyttä mielen sisältöihin tekstien avulla. Sanamielen verkkoryhmä työskentelee kirjoittaen. Kirjoitusvirikkeet voivat olla valmiita tekstejä, ajatuksia, kuvia, esineitä, luonnon ilmiöitä tai muita objekteja, jotka herättävät ajatuksia, tunteita, muistoja. Tehtävät käsittelevät ihmiselämän asioita monipuolisesti – ja lopulta jokainen kirjoittaa siitä, mikä hänelle on tärkeää juuri sillä hetkellä.

Tavoitteena on löytää omia voimavaroja, luovuutta, eheyttä, itsen ja toisen ymmärrystä, iloa, itsensä hyväksymistä. Ryhmä tarjoaa kuulluksi tulemista, vertaisuutta, uusia näkökulmia ja oivalluksia, mahdollisuutta harjoitella itsensä ilmaisua ja oman tilan ottoa.

Ryhmä kokoontuu suljetussa blogissa, jonka Sanamieli perustaa Bloggeriin. Vain ryhmän jäsenet voivat nähdä ja kirjoittaa blogiin. Ryhmään otetaan seitsemän jäsentä.

Aika ja paikka: 11.2.–19.5.2020 verkossa

Ohjaaja: Sanamieli Mirja Heikkilä, kirjallisuus- ja psykoterapeutti, LL, FM

Hinta: 250 €. Sen voi maksaa yhdessä tai useammassa erässä.

Sitova ilmoittautuminen 4.2.2020 mennessä .

Lue esitteestä lisää: Sanojen voimaa -verkkoryhmä

Lisätietoja, haastattelu ja ilmoittautuminen:

mirjatytti.heikkila@gmail.com

p. 0440 834480 (varaa soittoaika viestillä)

www.sanamieli.fi

 

SILTA JOOGASTA SANOIHIN -kurssi Helsingissä tammi-helmikuussa 2020

Jooga ja kirjoittaminen, kaksi tietä kohti itsetuntemusta ja hyvinvointia

Kuva: Silja Mäki

Ryhmässä joogaharjoitukset ja -alustukset vuorottelevat kirjallisuusterapeuttisen kirjoittamisen ja keskustelujen kanssa. Kokoontumisten aikana kuulostellaan niin kehon kuin mielenkin viestejä ja peilataan joogan ja kirjoittamisen vaikutuksia toisiinsa.

Kirjallisuusterapia on luovien terapioiden muoto, jossa lukeminen ja kirjoittaminen toimivat itsetutkiskelun ja voimavarojen lisäämisen välineinä. Mukana ovat myös sanataiteen ilo ja rytmi. Ryhmässä kirjoitetaan lyhyitä tekstejä, joiden pohjalta keskustellaan luottamuksellisessa ilmapiirissä ohjaajan johdolla.

Jooga on tie liikkeestä liikkumattomuuteen ja mielen tyyneyteen. Joogaa harjoitetaan, jotta päästäisiin mielen hajaantumisen tilasta läsnäolon ja tietoisuuden tilaan. Vähitellen hyvinvointi ja itsetuntemus kasvavat. Oikeanlainen harjoitus mahdollistaa syvän sisäisen muutoksen. Joogassa tyyni hiljaisuus saattaa löytyä harjoituksen myötä kuin itsestään.

Mielen hiljentyessä luovuus pääsee esiin. Itsensä kuuntelu hiljaisuudessa saattaa olla pelottavaa, mutta kun uskaltautuu turvallisessa ryhmässä hiljaisuuden kokemuksen äärelle, pelko katoaa. Keskustelun myötä osallistujat huomaavat pohtivansa kovin samanlaisia ihmisyyden peruskysymyksiä, vaikka ulkoiset elämäntilanteet ja kokemukset ovat jokaisella erilaisia.

Ryhmä sopii kaikille. Aikaisempaa kokemusta joogasta tai erityisiä kirjoittamisen taitoja ei tarvita. 

Aika: Su 19.1. ja su 9.2.2020 klo 9.30–15.00.

Paikka: Joogatila, Laajalahdentie 20, 00330 Helsinki

Hinta 180 e (sis. alv.)

Ohjaajina jooganopettaja SJL® Pirkko Talja ja psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Silja Mäki / Psykoterapiapalvelu Silja Mäki

Tiedustelut ja ilmoittautumiset 7.1.2020 mennessä:

silja.maki(at)saunalahti.fi, 050 313 1027 ja pirkko.talja(at)welho.com  Rajallinen osallistujamäärä.

Lisätietoja www.terapiasiljamaki.fi ja SJL-jooga: www.joogaliitto.fi 

Katso ESITE Silta joogasta sanoihin kevät 2020

KALEVALAN KAIKUJA -kirjallisuusterapiaryhmä aikuisille alkaen 6.2. Helsingissä

Kalevalan tarinat itsetuntemuksen ja voimaantumisen välineinä. Tule tutkimaan itseäsi ja elämääsi Kalevalan lukemisen, sen tarinoiden pohjalta kirjoittamisen ja tästä viriävien keskustelujen innoittamana.

Aika: 6.2.–23.4. torstaisin klo 14–17

Kokoontumiskerrat: 6.2., 13.2., 27.2., 5.3., 12.3., 19.3., 26.3., 2.4., 16.4. ja 23.4.2020

Paikka: Mannerheimintie 93, Helsinki

Ryhmän tavoitteena on antaa mahdollisuus tunteiden käsittelyyn ja sitä kautta voimavarojen lisäämiseen. Kalevalaa ei tarvitse tuntea ennakolta eikä olla taitava kirjoittaja. Kokeilunhalu ja leikkimielinen uteliaisuus riittävät. Punakynää ei käytetä. Kirjoittajat houkutellaan kirjoittamaan pienten

kirjoitusharjoitusten avulla.

Kirjallisuusterapiassa tarinoita käytetään terapeuttisina välineinä itsetuntemuksen kehittämisessä, vaikeiden kokemusten työstämisessä ja voimavarojen lisäämisessä.

Ennakkotapaamiset ryhmästä kiinnostuneille ovat to 23.1. ja 30.1.2020 klo 14–16.

Varaa pian aikasi ennakkotapaamiseen (noin 20 minuuttia): puh. (09) 1351 268 toimistoaikana.

Hinta: 60 euroa

Ohjaaja: psykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Silja Mäki, Psykoterapiapalvelu Silja Mäki

Esite: Kalevalan_kaikuja_Kevät-2020

VAHVISTU KIRJOITTAMALLA Järvenpään Opistolla alkaen 29.1.

Vahvistu kirjoittamalla

Kohdataan omia muistoja, tunteita ja toiveita kirjoittamalla ja keskustelemalla. Tavoitteena on itsensä kuuntelu, tunteiden tunnistaminen ja löytämisen ilo. Osallistuminen ei edellytä aiempaa kokemusta kirjoittamisesta. Mukaan tarvitset vihkon ja kynän sekä pientä evästä tauolle.

Aika ja paikka: Järvenpään yhteiskoulu, 29.1.-11.3.2020 keskiviikkoisin 18-20.15

Ohjaaja: Helena Hietaniemi, kirjallisuusterapiaohjaaja

Hinta: 68 €

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Järvenpään Opisto / Vahvistu kirjoittamalla

 

KATSO TAITEEN PEILIIN, NÄE ITSESI -kirjallisuus- ja taideterapeuttinen ryhmä alk. 21.1.2020 Helsingissä

Anna taiteen tehdä hyvää. Taide peilaa sinua ja elämääsi rehellisesti, se kertoo tarinaa elämästäsi symbolein ja metaforin. Se kulkee kanssasi muutoksessa ja voi avata sinulle näkymiä uusiin maisemiin, niin sisäisiin kuin ulkoisiin.

Käytämme tässä luovuusterapeuttisessa ryhmässä sekä kirjallisuus- että kuvataideterapian menetelmiä. Kirjoitamme, maalaamme, muovailemme, liikumme, hengittelemme, teemme mielikuvaharjoituksia. Kaiken teemme kiireettä ja ilman suorituspaineita, helpoilla taidemateriaaleilla löytöretkeillen.

Kuuntele luovuuden kieltä, kuuntelet itseäsi. Katso taiteen peiliin, näet itsesi. Seiso itsesi puolella ja tunnista, mitä tarvitset.

Aika ja paikka: joka toinen tiistai-ilta klo 17.30–20 Helsingissä, Hakaniemen Luovassa Kulmassa (yht. 7 kertaa)

Tapaamiskerrat: 21.1., 4.2., 18.2., 3.3., 17.3., 31.3. ja 14.4.

Ryhmään otetaan enintään 7 osallistujaa. Ryhmään tulijat haastatellaan puhelimitse.

Hinta: 245 € (sis. alv 24 %)

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: http://www.fenixinspiration.fi/ajankohtaista/

Viimeinen, sitova ilmoittautumispäivä on 7.1.2020.

KIRJALLISUUSTERAPIAA JA UNIA -ryhmä Helsingissä alkaen 20.1.2020

Tutkimme ryhmässä omia uniamme erilaisten menetelmien ja kirjoittamisen avulla. Unen tehtävä on opettaa meitä elämään itsellemme parhaalla tavalla. Me itse luomme omat unemme ja itse me voimme niitä myös ymmärtää.

Uni on oman mielen luomus, menetelmät avaavat uneen uusia ovia.  Unien merkityksen ja viestien löytäminen on tärkeä matka. Unet  kantavat. Ne puhuvat, jos vaan suostuu kuuntelemaan.

Uniohjauksen tärkein tavoite on, että ihminen oppii ymmärtämään untaan: sitä mitä hän itse yrittää unen kautta itselleen kertoa. Kaikki tarvittava tieto on unennäkijällä itsellään. Uni auttaa tiedon äärelle.

Ryhmä kokoontuu Etu-Töölössä maanantaisin klo 17-19, pvm 20.1., 3.2., 17.2., 2.3., 16.3., 30.3., 20.4., 4.5., 18.5., 1.6.2020.

Hinta 250 €

Kurssin ohjaaja: Jaana Huldén traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti, uniohjaaja®

Ilmoittaudu: jhulden(at)welho.com

Minusta vaikuttaa siltä, että unten näkeminen on toisenlaista ajattelua,

päiväajatuksia konkreettisempaa, taloudellisempaa, visuaalisempaa ja

usein tunnepitoista ajattelua, mutta siitä huolimatta unet ajattelevat

päivää läpi. Ja vaikka olen vaihtanut sukupuolta, kasvattanut turkin tai

osaan lentää, myös unessa ensimmäisen persoonan pronomini kuuluu

minulle, se on unta näkevä ’minäni’  Siri Hustvedt

JOKIN SINUSSA TIETÄÄ -kirjoittajaryhmä 15.1.2020 alkaen Helsingissä

Tässä ryhmässä virittäydymme intuition taajuudelle moniaistisesti ja teemme inspiroivia kirjoitusharjoituksia, joiden avulla luot ja vahvistat yhteyttäsi intuitioon monin eri tavoin. Annamme äänen myös unille, uni tuntee sinut. Jotta intuition ääni pääsee kuuluviin, harjoituksiin liittyy aina mielen hiljentäminen. Hiljaisuus on väylä sisäiseen tietoon.

Tämä ryhmä on juuri sinulle, joka haluat oppia kuulemaan intuitiotasi yhä vahvemmin ja kuulet myös sisäisen kirjoittamisen kutsun. Jokainen kirjoittaa itselleen, eikä tekstejä tarvitse lukea ääneen. Mitään ei tarvitse osata.

Aika ja paikka: joka toinen keskiviikkoilta klo 17.30–20 alkaen 15.1. Hakaniemen Luovassa Kulmassa (yhteensä 7 kertaa)

Tapaamiskerrat: 15.1., 29.1., 12.2., 26.2., 11.3., 25.3. ja 8.4.2020

Ohjaajat:

Kirsi Virkkunen, kirjallisuusterapiaohjaaja, taideterapeuttiopiskelija (valm. 2020), työnohjaaja (STOry)

Anne Lindholm-Kärki, tietokirjailija, psykoterapeutti

Hinta: 260 € (sis. alv).

Ilmoittautuminen ja lisätietoa:

Sitovat ilmoittautumiset to 2.1.2020 mennessä: http://www.fenixinspiration.fi/ajankohtaista/

 

ESITTELYSSÄ Pirjo Suvilehto: Morfeuksen koirat Paris Berlin

Pirjo Suvilehto: Morfeuksen koirat Paris Berlin. Turenki: Atrain&Nord, 2018.

Teksti: Kirsi Marttinen

Rajalla todellisuus on toinen

Pirjo Suvilehto on kulttuurin, taiteen ja tieteen monitaituri Tyrnävältä. Suvilehto on kirjailija ja dosentti Oulun yliopistossa. Vuonna 2008 hän väitteli lasten luovasta kirjoittamisesta ja kirjallisuusterapiasta. Suvilehto on kirjoittanut kansainvälisiin julkaisuihin mm. kirjallisuusterapiasta. Tuotteliaan kirjailijana Suvilehto on tehnyt lastenkirjoja, tietokirjoja ja runoteoksia. Hän oli toinen vastuuopettajan Oulun kesäyliopiston kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksessa 2017–2018. Suvilehdolle suhde eläimiin on lämmin ja tärkeä. Hän myös soittaa bändissä ja maalaa.

Pirjo Suvilehdon runoteos Morfeuksen koirat Paris&Berlin on lukijalle matka usealle rajalle. ”Välimatka on vain psykologinen, siihen on totuttava. Mutta rajalla todellisuus on toinen.” Teoksessa kuljetaan unen ja valveen rajoilla, ihmisen ja eläimen rajoilla ja sisäisen paikan ja ulkomaailman, jopa ehkä universumin rajoilla. Suvilehto myös leikkii kirjassa musiikilla, kuvataiteella ja kielillä. Mielen on annettu lähteä matkan Pohjois-Pohjanmaan pienestä Tyrnävän kylästä ja vaeltaa vapaana.   

Teoksessa kuljetaan työhaalareissa Pariisin Montmartren mukulakivikatua. Istanbulin kissojen tassut on kuvattu pehmeiksi ja kynnet teräviksi. Kirjassa pohditaan avannon outoa vaikutusta, kun minusta alkaa sataa lunta – ReJoyce! Kun käännän kirjan sivua, yllätyn paikasta, valveesta ja unesta. Olenko ihminen vain eläin, ja onko siihen väliä? Kenen taiteilijan maailmaan astun seuraavaksi ja kenet kohtaan?

Kirjassa ihmetellään hetkeä ja annetaan sen tuoksujen ja henkäyksien viedä matkaan surrealistisine unikuvineen ja tarkalla yksityiskohtien kuvaamisella.

”Vetäydyt löyhistä ihmissuhteista, priorisoit

tulokset antavat odottaa, olkoon niin”.

Kirjoittaja antaa vaikutelman, että hän on tietoinen itsestään ja rajoistaan, jolloin hän voi olla samanaikaisesti tallissa ja Pariisissa ja Berliinissä ja etsiä rannalta Bob Dylania.

Teoksen on kuvittanut Reijo Kärkkäinen, joka oli mukana myös Suvilehdon edellisessä runokirjassa Morfeuksen koirat (2013). Kärkkäisen mustavalkoinen ja tarkkaviivainen kuvitus tukee kirjan taianomaisuutta. Kuvissa tapahtuu paljon niin kuin runoissa – mielissämme.

Kun haluat irtautua arjen logiikasta, astu tähän teokseen!

”Kuinka herkästi poikkeusyksilöt pitävät yhtä, they stick together.”

Kirjoittaja Kirsi Marttinen on työnohjaaja (STOry), kirjallisuusterapiaohjaaja ja sosiaalityöntekijä.

11.12.2019

ESITTELYSSÄ Mirjam Sumu: Kuinka poikani katosi

Mirjam Sumu: Kuinka poikani katosi. Tallinna: Pokuto, 2019. 

Teksti: Kirsi Marttinen

Kun poika katoaa huumeisiin

Mirjam Sumu on tehnyt vaikuttavan ja rohkean sarjakuvan vanhemmasta, jonka lapsi katoaa huumeisiin. Teos antaa äänen äidille ja hänen kokemuksilleen, joihin varmasti monet vaienneet päihteitä käyttävien nuorten vanhemmat voivat samastua. Päihteitä käyttävän nuoren äidin näkökulmasta hyötyvät myös päihdetyötä tekevät ammattilaiset lastensuojelussa, laitoksissa, oikeuslaitoksessa, vankilassa ja järjestöissä.

Kirja alkaa esinäytöksellä, jossa äiti tapaa kuolleita sukulaisiaan. Tapaamisten ydin on, etteivät kuolleet ole näkemässä äidin kärsimystä ja lyötynä oloa, minkä äiti kokee helpottavana. Hän ei lisää rakkaittensa taakkaa.

Kirjan sivuilla luodaan tunnelmia vanhemman huolesta ja pelosta, toivosta ja pettymyksestä, valvotuista öistä ja huumemaailman riskeistä. Useilla aukeamilla toinen sivu on musta, mikä kuvastaa mielestäni vanhemman ahdistusta ja tilanteen synkkyyttä. Äiti toteaa: ”Kaiken valveillaoloaikamme olen niin ahdistunut, että tuntuu etten voi hengittää. Puristaa.” Ja ”…itken ja itken ja silmäni jäävät itkemään.”

Perheen elämään puuttuu lastensuojelu, ja tehdään päätös nuoren huostaanotosta. Nuori kuitenkin karkaa, mikä ajaa häntä kauemmaksi turvallisista aikuisista ja häneen on vaikea saada yhteyttä. Nuorelta löytyy voimia pysyä piilossa. Tilanne on haastava myös viranomaisille. Keinot ja myötätunto ovat vähissä, kun nuori on pitelemättömissä. Yksiselitteisesti hyvää ratkaisua ei ole. Jopa vankiloista karataan. Kun äiti näkee poikansa kaupungilla ja soittaa 112:een saadakseen apua, hänelle luvataan soittaa myöhemmin. Äiti jää ammattilaisiltakin huomioimatta ja syrjään. 

Äidin kuvaus muiden vanhempien kertomuksista omien lastensa menestymisestä ja heidän lastensa murheista ja hänen vaikenemisestaan poikansa tilanteesta on surullinen. Äiti on laidalla ja kuuntelee kateellisena muita vanhempia, jotka voivat mennä omien lastensa kanssa kulttuuritilaisuuksiin. Hän kantaa huolta, häpeää ja lohduttomuutta yksin.

Äidin unissa poika on ihana, läheinen ja rakas pieni poika. Samaa rakkautta kuvastavat kuvat, joissa äiti toivoo pojan lepäävän omassa sängyssään päädyttyään retkiltään kotiin. Kirja päättyy ristiriitaiseen tunnelmaan: pitäisikö katkaista välit omaan poikaa, koska hän katosi.

Kirjan kuvitus on karua. Se kertoo nuoren huumeita käyttävän nuoren sekavasta elämästä, jossa myös kuolema vaanii. On hetki ja hetki ja lisää sekavia hetkiä. Kirja ei päästä lukijaansa helpolla.

Olen tehnyt päihde-, kriminaali- ja lastensuojelutyötä yli 30 vuotta. Teos tuo esille ainutlaatuisesti perheen arkea, johon huumeet ovat tulleet osaksi jokapäiväistä elämää ja on totuttava mahdottomiin ja raastaviin tilanteisiin. 

Eräs kollegani työskentelee vankilasta vapautuvien päihdeongelmista kuntoutumisen vaiheessa olevien ihmisten kanssa. Nähtyään kirjan hän suunnitteli käyttää teosta niin, että kurssilaiset voisivat peilata omaa aikaisempaa käytöstään ja sen vaikutusta vanhempiinsa. Toivon työskentelyn auttavan läheisten suhteiden korjaamisessa ja toinen toistensa ymmärtämisessä. Huumeet ja rikokset taakseen jättänyt entinen asiakkaani sanoi, että vaikeinta ja koskettavinta oli selvittää välit omiin vanhempiin.

Toivon tämän tarinan avaavan silmiä, ettei kenenkään tarvitsisi vaieta edes huumeitä käyttävän nuoren vanhempana, vaan voisi tulla nähdyksi ja kuulluksi niin työntekijöille kuin kanssaeläjille. Yksin on liian raskasta kantaa tätä vaiettua taakkaa.

Kirjoittaja Kirsi Marttinen on työnohjaaja (STOry), kirjallisuusterapiaohjaaja ja sosiaalityöntekijä.

11.12.2019

KIRJALLISUUSTERAPIA henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun menetelmänä 15 op Mikkelin kesäylipistossa alkaen 3/2020

Koulutus tarjoaa perustiedot kirjallisuusterapiasta itsetuntemuksen lisääjänä ja ammatillisen kasvun menetelmänä.

Kirjallisuusterapeuttiset menetelmät soveltuvat itsetuntemuksen ja henkilökohtaisen kasvun välineiksi, samoin kuin ammatillisen kasvun menetelmiksi työnohjauksessa. Kirjallisuusterapia sopii ammatillisesti laajasti mm. mielenterveystyöhön, vanhustenhuoltoon, vankila- ja päihdetyöhön, seurakunnan toimintaan, opetus- ja kasvatustyöhön sekä kirjastojen ja oppilaitosten erilaisissa toimintapiireissä toteutettavaksi. Kirjallisuusterapiaa käytetään monipuolisesti myös kaikissa ikäryhmissä: mm. lasten ja nuorten kanssa kouluissa ja laitoksissa, aikuisten kasvu- ja tukiryhmissä sekä vanhusten kanssa palvelutaloissa ja hoivakodeissa.

Aika: 7.3.–28.6.2020

Paikka: Mikkelin kesäyliopisto, Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli

Kouluttajat: useita kouluttajia

Hinta: 1695 € sisältää opetuksen, koulutusmateriaalin, ja osallistumistodistuksen. Maksun voi suorittaa useammassa erässä koulutuksen aikana.

23.02.2020 mennessä

Lue lisää, mm. lähiopetusviikonloppujen ajankohdat, Mikkelin kesäyliopiston sivuilta.