Kertomusten lumoissa Turussa
Joukko kirjallisuusterapiaohjaajia ja -terapeutteja kokoontui toukokuun puolivälissä Turun yliopistolle tutustumaan kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelmään, KerToi-menetelmään. Jälleennäkemiset ja uusien kollegoiden tapaaminen saivat aikaan iloista puheensorinaa, ja heti olikin selvää, että edessä olivat antoisat kaksi päivää.
KerToi-menetelmään kirjallisuusterapiaväkeä johdattelivat sen kehittäjät erikoistutkija, kirjallisuusterapeutti, dosentti Päivi Kosonen, väitöskirjatutkija, kirjallisuusterapiaohjaaja, FM Eevastiina Kinnunen, yleisen kirjallisuustieteen professori Hanna Meretoja sekä vierailevana kouluttajana väitöskirjatutkija, kirjallisuusterapiaohjaaja FM Petra Partanen.
Tutuiksi tulivat esimerkiksi kulttuuriset tarinat, valta- ja vastakertomukset. Se sai pohtimaan, millä tavalla jostakin aiheesti yleisesti puhutaan. Millaisia kertomuksia ympärillämme on? Miten niitä voisi kertoa toisin? Etsimme ja loimme yhdessä uusia tarinoita, uusia merkityksiä. Ne tarjoavat muutospotentiaalia ilman muutospainetta. Saimme varmasti kaikki uusia näkökulmia työhömme. “Tän avulla pääsen kyllä ihan uusiin kokeiluihin”, kuten eräs osallistujista pohti loppukierroksella.
Alussa tyhjänä ollut tarinallisten oivallusten puu sai koulutuspäivien aikana upeita, uusia lehtiä puuhunsa.
Uskon, että uuden opin lisäksi myös vertaistuki oli tärkeää. Meillä kiteväellä ei kovin usein ole tilaisuuksia, joissa pääsemme yhdessä pohtimaan esimerkiksi omaa ohjaajuuttamme. Ryhmätyöt synnyttivät hienoja ajatuksia. Tärkeitä olivat myös tauot, yhteiset rupattelutuokiot lounaan ja kahvin ääressä. Koulutuspäivien järjestelyistä erityiskiitokset kuuluvat Hilla Pohjalaiselle, joka piti huolta päivien sujuvuudesta. ”En ole koskaan ollut koulutuksessa, jossa kaikki toimisi näin hyvin hyvin”, kuului kollegan suusta lopussa. Siihen on helppo yhtyä.
Myös kouluttajillemme päivät olivat antoisia. Me osallistujat saimme kiitosta avoimuudesta ja kuuntelemisen taidosta. Päivi totesi olevansa ihan liikuttunut läsnäolosta ja intensiteetistä. Menetelmää kehitetään edelleen, ja Eevastiina kiittelikin, että he saivat tulla koulutukseen omien keskeneräisten ajatustensa kanssa. Alla olevassa kuvassa Eevastiina tutkii ryhmätöiden antia.
Mitä koulutuksesta jäi mieleen?
Sitä voisi kuvailla esimerkiksi Armi Kurkikankaan sanoin: ”KerToi-menetelmä antaa mahdollisuuden tarkastella omia narratiiveja ja muokata niitä. Siitä syntyy toimijuus.”
Ja kiitollisuus. Kuten ohjaajista Petra totesi lopussa: ”Olen kiitollinen siitä, että voin olla osa tällaista ammatillista ryhmää.”
KerToi-lukemismenetelmää on kehitetty Hanna Meretojan johtamissa Suomen Akatemian tutkimushankkeissa: Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi, 2018–2022 & Syövän vastakertomukset. Kerronnallista toimijuutta muovaamassa, 2023–2027, ks. https://sites.utu.fi/counternarratives/ sekä Kerronnallisen toimijuuden lukupiirihanke, 2025–2026, ks. https://sites.utu.fi/narg-project/
Kirjoittaja FM Sari Kortesoja on kirjoittamisen väitöskirjatutkija, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja. Hän on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen varapuheenjohtaja ja viestintätoimikunnan jäsen.
