Kirjallisuusterapia 1/2015

Numero 2/2017 juhlii satavuotiasta Suomea tavallista runsaammalla aineistolla. Keskiössä on lukeminen, jonka hoitavaan vaikutukseen on perehtynyt Päivi Kosonen. Artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaista lukemiseen liittyvää artikkelisarjaa. Lukemisen merkityksellisyyden puolesta puhuvat myös viiden kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Sirpa Kivilaakso esittelee Anni Swanin satujen kautta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksia. Lehdessä esitellään myös kirjoituskilpailun satoa.

Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski

Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.

Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.

Kannen kuva: Fanny Torro

Vuoden 2025 ensimmäisen numeron teemana on sensitiivisyys ja moniarvoisuus kirjallisuusterapiassa. Marjukka Kaitakorpi haastattelee virolaissyntyistä kirjailijaa ja elokuvaohjaajaa Imbi Pajua, joka vie sensitiivisyysteeman sekä menneeseen että tässä ajankohtaisiin aiheisiin, sodan, väkivallan, syrjinnän ja pakkotyöleirien vaikutuksiin, myös ylisukupolvisiin.

Merja Kauppinen on haastatellut sensitiivisestä kohtaamisesta ja moniarvoisuudesta kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccionia ja opettaja-tutkija Jaana Pesosta. Tärkeä näkökulma on myös Ennaliina Leiwon Annamari Typölle niin ikään haastattelussa esittelemä sensitiivisyyslukeminen, jossa kokemusasiantuntija saa kirjailijan tekstin arvioitavakseen, jotta teoksessa kuvatut vähemmistöjen edustajien kokemukset ja kulttuuriset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi todenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi lehdessä saadaan kuulumisia New Yorkista, Budapestista ja Walesista ja tarkastellaan runoutta marginaalisten äänten vahvistajana.

Kannen kuva: Annamari Typpö

Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.

Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash

Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.

Kannen kuva: Onni Aaltonen