Kirjallisuusterapia

Kirjallisuusterapiaan liittyviä tutkimushankkeita

Kirjallisuusterapia on tutkittuun tietoon perustuva taideterapiamuoto. Sillä on Suomessa pitkät perinteet, onhan Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:kin perustettu jo vuonna 1981, ensimmäisenä Euroopassa. Myös kirjallisuusterapiatutkimusta tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän. Tälle sivulle olemme koonneet tuoreimpia tutkimuksia, sekä valmiita että käynnissä olevia ja alkavia tutkimushankkeita.

Jo valmistuneita väitöskirjoja ja opinnäytteitä löydät täältä. Mikäli sinulla on käynnissä kirjallisuusterapiaan liittyvä tutkimushanke, josta haluat tiedottaa, laita viestiä kiteverkkosivut(at)gmail.com. 

Biblio/poetry therapy is a form of art therapy based on researched knowledge. It has a long tradition in Finland, and the Finnish Association for Biblio/Poetry Therapy was founded as early as 1981, the first in Europe. Biblio/poetry therapy research is also increasingly conducted in Finland today. On this page, we have compiled the latest studies, including completed, ongoing, and upcoming research projects.


Tutkimus: Traumainformoitu somaattinen kirjallisuusterapia naisvankien naiseuden vahvistamisen tukena

  • Vastuuhenkilö: FT Mervi Nyfors, Oulun yliopisto, [email protected]
  • Tutkijat: FT Mervi Nyfors, KM Mia Heinonen ja FM Anne Flinkkilä
  • Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka jooga ja kirjallisuusterapia voivat tukea naisvankien naiseutta avovankilaympäristössä yhdistämällä yin-joogan ja emotionaalisen kirjoittamisen somaattiseksi kirjallisuusterapiaksi. Tavoitteena on edistää osallistujien itsearvostusta, itsetuntemusta, osallisuutta ja toimintakykyä, erityisesti osallistujien mahdollisen traumataustan huomioiden. Ryhmä koostuu 6–10 naisvangista, jotka kokoontuvat kahdeksan kerran ajan vuonna 2025. Tutkimus perustuu toimintatutkimukseen, jossa analysoidaan keskusteluja ja vankien tuottamia tekstejä. Käsiteltäviä teemoja ovat mm. turvallisuus, tunteet, omanarvontunto ja rajat sekä tulevaisuuden haaveet. Kirjallisuusterapia tukee itseilmaisua ja itsetuntemusta, ja joogan on todettu vähentävän stressiä ja mielialahäiriöitä, erityisesti traumaattisten kokemusten käsittelyssä. Liikkeen ja kirjoittamisen on todettu edistävän psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia.
  • The study examines how yoga and poetry therapy can support female prisoners’ femininity in an open prison environment by combining yin yoga and emotional writing into somatic poetry therapy. The goal is to promote participants’ self-esteem, self-awareness, sense of belonging, and functionality, particularly considering their potential trauma backgrounds. The group consists of 6-10 female inmates who meet eight times during 2025. The research is based on action research, analyzing group discussions and texts produced by the prisoners. Themes discussed include safety, emotions, self-worth, boundaries, and future aspirations. Poetry therapy supports self-expression and self-awareness, while yoga has been shown to reduce stress and mood disorders, particularly in processing traumatic experiences. The combination of movement and writing has been found to enhance both psychological and physical well-being.
    _____________________________________________________________________________________________________________

 

Post doc -tutkimus: Keholliset narratiivit – kertomuksia syöpäkokemusten kehollisuudesta, ja niiden tuottamisesta kirjallisuusterapeuttisissa ryhmissä

Postdoctoral research: Cancer narratives and corporeality – Written cancer experiences and producing them in poetry therapy groups

    • FT/PhD Johanna Holopainen, Jyväskylän yliopisto/University of Jyväskylä, [email protected]
    • Post doc -tutkimuksessa tutkitaan syöpäkokemusten kehollisuutta kirjoitetuissa syöpänarratiiveissa ja sitä, kuinka kehollisuutta voidaan lähestyä taideperusteisesti. Tietoa syöpäkokemusten kehollisuudesta tarvitaan, jotta voidaan ymmärtää paremmin henkisen ja ruumiillisen hyvinvoinnin yhteyttä ja syöpäsairauden kokemisen vaikutuksia fyysisissä, psyykkisissä, sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa. Ymmärryksen ja tietoisuuden lisääntyminen syövän sairastamisen kokemuksista mahdollistaa tukimuotojen ja -palveluiden kehittämisen ja kohdentamisen sekä tarjoaa sote-ammattilaisille työkaluja sairastuneiden tarpeiden arvioinnissa. Tutkimus toteutetaan kolmivuotisena vuosien 2025-2028 kuluessa Jyväskylän yliopistossa.
    • This postdoctoral research examines the corporeality of cancer experiences in written cancer narratives and how corporeality can be approached through art-based methods, especially writing. Information about the corporeality of cancer experiences is needed to create better understanding of the connection between mental and physical well-being and the effects of cancer experiences in physical, psychological, social, and cultural contexts. Increased understanding and awareness of corporeality of cancer experiences will enable the development and targeting of support forms and services and provide healthcare professionals with tools for assessing the patients’ needs. The research will be conducted over a three-year period from 2025 to 2028 at the University of Jyväskylä.
    • Rahoittaja/Grant: Emil Aaltosen säätiö / the Emil Aaltonen Foundation

 

Väitöskirja: Rintasyövän sairastaneiden kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntävä kirjoittajaryhmä

Väitöskirja: Transferenssi kirjallisuudentutkimuksessa

      • FM Paavo Manninen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Väitöskirjassa tutkitaan psykoanalyyttista transferenssin (“tunteensiirron”) käsitettä ja ilmiötä kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa. Tavoitteena on lisätä psykodynaamista ymmärrystä siitä, mitä lukijan ja kirjallisuuden välisessä suhteessa kokemuksellisesti tapahtuu. Teorian ja menetelmien selventäminen voi hyödyttää paitsi psykoanalyyttista kirjallisuudentutkimusta myös kirjallisuusterapiaa ja psykoterapeutteja. Aineistona on psykoanalyysin teoreettisia tekstejä transferenssista, käsitettä käyttäneiden kirjallisuudentutkijoiden tekstejä sekä Samuel Beckettin ja Shakespearen teoksia.
      • Rahoittaja: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö ja Jyväskylän yliopisto
      • Väitöstilaisuus 1.3.2025
        FM Paavo Manninen defended their doctoral dissertation in Literature ”Transferenssi kirjallisuudessa ja kirjallisuudentutkimuksessa: Tapausesimerkkeinä Shakespearen sonetti 56 ja Samuel Beckettin The Unnamable”.
        Opponent was FT, dos. Juhani Ihanus (University of Helsinki) and custos was professor Mikko Keskinen (University of Jyväskylä).
      • Jyväskylän yliopiston tiedote
      • Linkki väitösjulkaisuun

Tutkimushanke: Syövän vastakertomukset: muovaamassa kerronnallista toimijuutta

      • Hankkeen johtaja: Hanna Meretoja, Turun yliopisto, [email protected]
      • Tutkijat: Prof. Hanna Meretoja, Dos. Päivi Kosonen, FM Eevastiina Kinnunen ([email protected]), FT Astrid Joutseno/Swan, Prof. Markku Lehtimäki

      • Hankkeessa tutkitaan, miten syöpää kerronnallistetaan kulttuurissamme. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten kaunokirjallisuuden ja elämänkirjoittamisen piirissä tuotetut vastakertomukset kyseenalaistavat hallitsevia syöpäkertomuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään kirjallisuusterapeuttista työskentelymenetelmää, joka tähtää kerronnallisen toimijuuden vahvistamiseen – kykyyn toimia kriittisesti ja luovasti erilaisissa ja vaihtuvissa kerronnallisissa ympäristöissä. Hanke edistää tietoisuutta erilaisista syövän kerronnallistamisen tavoista ja laajentaa syövän kuvastoja tavoilla, jotka avaavat uusia toimijuuden mahdollisuuksia.
      • Rahoittaja: Suomen Akatemia (2023–2027)
      • Verkkosivut: https://sites.utu.fi/counternarratives/

Väitöskirja: Kerronnallinen hyvinvointi, kerronnallinen toimijuus ja luovan lukemisen käytännöt

      • FM Eevastiina Kinnunen, Turun yliopisto

      • Väitöskirjassa tarkastellaan kertomusten ja hyvinvoinnin suhdetta uudesta näkökulmasta tutkimalla kerronnallisen hyvinvoinnin (narrative well-being) käsitettä ja ilmiötä. Työssä analysoidaan luovan lukupiirityöskentelyn merkitystä osallistujien kerronnalliselle hyvinvoinnille ja kerronnalliselle toimijuudelle. Tutkimusaineisto on kerätty Kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi -tutkimushankkeessa (osa Välineelliset kertomukset: tarinankerronnan rajat ja aikalaiskriittinen kertomusteoria -konsortiota, Suomen Akatemia, 2018–2023) järjestetyistä luovan lukemisen lukupiireistä. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä kertomusten ja hyvinvoinnin suhteesta, mikä avaa uusia näköaloja myös kirjallisuusterapeuttiseen työskentelyyn.
      • Rahoittaja: Emil Aaltosen säätiö

Väitöskirja: Eläimet ja inhimillinen identiteetti kehityskertomuksissa

      • FM Isa Välimäki, Tampereen yliopisto, [email protected]

      • Isa Välimäki työstää kirjallisuustieteen väitöskirjaa prof. Sari Kivistön johtamassa Koneen säätiön hankkeessa ”Kirjallinen sukupuutto. Kadonneet kirjallisuuden lajit ja menneisyyden kuvittelu”. Perustutkimusta edustava väitöskirja sivuaa kirjallisuusterapeuttisia teemoja, sillä kehityskertomus on olennainen kertomustyyppi kirjallisuusterapiassa ja eläimillä on kehityskertomuksissa usein terapeuttinen funktio. Välimäki kehittää hankkeessa myös ajattelua kirjallisuushistorian hyödyntämisestä kirjallisuusterapeuttisessa kontekstissa.
      • Rahoittajat: Koneen säätiö, Otto A. Malmin lahjoitusrahasto
      • Lisätietoa: https://projects.tuni.fi/kirjallinensukupuutto/

Väitöskirja: Äitien äänin — Kerronnallinen toimijuus äitien kirjallisuusterapeuttisissa vertaisryhmissä

PhD Study: Narrative agency in mothers’ bibliotherapeutic peer groups

      • FM Petra Partanen, Jyväskylän yliopisto/University of Jyväskylä, [email protected]

      • Väitöskirjassa tutkitaan kirjallisuusterapeuttisen menetelmän mahdollisuuksia äitien kerronnallisen toimijuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Suomessa merkittävä osa synnyttäneistä vanhemmista kokee vauvavuoden aikana masennusta ja yksinäisyyttä (THL, FinLapset 2020), ja suomalaiset vanhemmat kuuluvat maailman uupuneimpiin (Roskam ym. 2021; Aunola ym. 2020). Syitä on etsitty yksilökeskeisestä kulttuurista ja äitiyteen kohdistuvista kulttuurisista odotuksista. Partanen tutkii, voiko äitien kirjallisuusterapeuttisissa vertaisryhmissä syntyä kerronnallista toimijuutta, joka haastaa kulttuuriset odotukset. Tutkimuksen tavoitteena on avata kulttuurista tilaa äitien omaehtoisemman äänen mahdollisuuksille ja osallistua lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista käytävään keskusteluun vanhemmuuden hyvinvoinnin näkökulmasta.
      • The doctoral dissertation explores the potential of a bibliotherapeutic method to strengthen mothers’ narrative agency and wellbeing. In Finland, a significant proportion of birthing parents experience depression and loneliness during their baby’s first year (THL, FinLapset 2020), and Finnish parents rank among the most exhausted in the world (Roskam et al. 2021; Aunola et al. 2020). These tendencies have been associated with the individualistic orientation of contemporary culture and the normative expectations attached to motherhood. By applying the theory of narrative agency to the psychoanalytic concept of a women’s house of language, Partanen aims to develop a bibliotherapeutic narrative agency support model for mothers and sketch one possible construction plan for a mothers’ own house of language. The aim of the study is to open up cultural space for more self-directed maternal voices and to contribute to public discussions on the wellbeing of children and families from the perspective of parental lived experience.
      • Artikkelit:

        A Mothers’ House of Language – Developing a Bibliotherapeutic Support Model for Narrative Agency in Motherhood 

 

Väitöskirja: ”Työelämän pysäkki” – Traumainformoitu kirjallisuusterapiaryhmä työhyvinvoinnin tukena

PhD Study: ”Work Life Stop” – Trauma-informed Biblio/Poetry Therapy Group Supporting Workplace Wellbeing

        • FM/MA Sari Kortesoja, Jyväskylän yliopisto/University of Jyväskylä, [email protected]

        • Kortesoja tutkii väitöskirjassaan traumainformoidun kirjallisuusterapian käyttöä työhyvinvointi-interventiona ryhmänohjauksesta muodostuvan aineiston pohjalta. Noin 25 % työssäkäyvistä suomalaisista kuuluu työuupumuksen riskiryhmään (Työterveyslaitos 2025), sotealalla jopa 35 % kokee oman työkykynsä alentuneeksi (Työterveyslaitos 2025). Myös epävarma maailmantilanne heijastuu työelämään, joten yhteiskuntamme tarvitsee uusia, rohkeita keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.
        • In her doctoral research, Kortesoja studies the use of trauma-informed bibliotherapy as a workplace wellbeing intervention, based on material generated through group facilitation. Approximately 25% of employed Finns are at risk of burnout (Finnish Institute of Occupational Health, 2025), and in the social and healthcare sector, as many as 35% report a decline in their work ability (Finnish Institute of Occupational Health, 2025). The uncertain global situation also affects working life, which is why our society needs new and bold approaches to enhance workplace wellbeing. Research briefly in English.
        • Rahoittaja/Financier: Jyväskylän yliopisto / University of Jyväskylä
        • Tutkimukseen liittyvät liittyvät artikkelit:
          Kirjallisuusterapeuttisesta ryhmästä työkaluja onnistuneisiin kohtaamisiin
          Kohti traumainformoidun kirjallisuusterapian käytäntöä

 

Väitöskirja: Selviytymistarinat kehityskeinoiksi – Kirjallisuusterapian riskit ja haittavaikutukset sekä ohjaajien haastehetket ratkaisu- ja voimavarakeskeisestä näkökulmasta tarkasteltuna

Doctoral Dissertation: Growth Stories as Development Tools – Risks and Adverse Effects of Bibliotherapy and Challenging Moments Faced by Facilitators from a Solution- and Resource-Oriented Perspective

  • FM Kaisla Suvanto, Jyväskylän yliopisto
  • Väitöskirjassa tarkastellaan kirjallisuusterapian riskejä ja haittavaikutuksia sekä eurooppalaisten ohjaajien haastehetkiä ratkaisu- ja voimavarakeskeisestä näkökulmasta käsin. Tutkimusaineisto kerätään kahdella anonyymilla tutkimuskyselyllä: toinen kysely on kirjallisuusterapiaohjaajille ja toinen kirjallisuusterapiaan osallistuneille. Aineisto analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja narratiivisella analyysillä.
    Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta ymmärrystä kirjallisuusterapiaohjaajien keinoista kohdata haastavia tilanteita sekä ennaltaehkäistä kirjallisuusterapian riskejä ja haittavaikutuksia. Tutkimuksesta on hyötyä myös muiden ekspressiivisten terapioiden ohjaajille.
  • This doctoral dissertation examines the risks and adverse effects of bibliotherapy, as well as the challenging moments experienced by European bibliotherapy facilitators, through a solution-focused and resource-oriented perspective. The research data is collected via two anonymous surveys: one for bibliotherapy facilitators and another for participants of bibliotherapy sessions. The data will be analyzed using data-driven content analysis and narrative analysis.
    The aim of the study is to generate new understanding of how bibliotherapy facilitators manage challenging situations and prevent risks and adverse effects associated with bibliotherapy. The findings will also be beneficial for facilitators of other expressive therapies.

 

Tutkimusprojekti: Kirjallisuusterapia edennyttä syöpää sairastavien hoidossa

      • Tutkimuksen vastuuhenkilö: Annamarja Lamminmäki
      • Tutkijat: LT erikoislääkäri, kliininen opettaja Annamarja Lamminmäki, KYS ja Itä- Suomen Yliopisto; LT, FT, Palliatiivisen lääketieteen professori Reino Pöyhiä, Itä-Suomen yliopisto; LL, väitöskirjatutkija Anna-Riikka Vehviläinen, Itä- Suomen Yliopisto; FT, kirjallisuusterapiaohjaaja Mervi Nyfors, [email protected].

      • Pilottihankkeessa tutkitaan etäyhteyksin toteutetun ryhmämuotoisen kirjallisuusterapian soveltuvuutta edennyttä syöpää sairastavien potilaiden psykososiaaliseksi tueksi. Tutkimus toteutuu sekä kvantitatiivisena että kvalitatiivisena analyysina. Projektissa tarkastellaan potilaiden kokemaa ahdistusta, masennusta ja yksinäisyyttä kyselylomakkein (HADS Hospital Anxiety and Depression Scale, PDI Patient Dignity Inventory ja UCLA Loneliness Survey) ennen kirjallisuusterapiajaksoa sekä sen jälkeen. Kvalitatiivisessa osiossa tutkitaan potilaiden tuottamia tekstejä ja kertomuksia erilaisten yhteyksien vahvistamisen ja niiden sanoittamisen näkökulmista. Psykososiaalisen tuen, erityisesti emotionaalisen tuen, tarve tunnistetaan (Wang et al. 2018, 1) monissa syövän hoitosuosituksissa ja varsinkin palliatiivisen hoidon vaiheessa Tätä on kuittenkin tarjolla terveydenhuollossa vielä rajallisesti. Pilottitutkimuksen tavoitteena on tuoda ryhmämuotoinen kirjallisuusterapia edennyttä syöpää sairastavien hoidon käyttöön vastaamaan potilaiden emotionaalisiin ja psykososiaalisiin tarpeisiin.

Post doc -tutkimus: Psykoanalyyttisen kirjallisuudentutkimuksen merkitys psykoanalyyttisille hoitomenetelmille

Postdoctoral research: The interaction between psychoanalytic literary criticism and psychoanalytic practice

      • FM Paavo Manninen, Jyväskylän yliopisto, [email protected]

      • Post doc -tutkimuksessa kysytään, miten kirjallisuudentutkimus syventää toista tulkinnallista kulttuurimme käytäntöä, psykoanalyysia ja siihen perustuvia muita hoitomenetelmiä. Tutkimuksessa käytetään psykoanalyyttisia lukemisen menetelmiä niin kaunokirjallisuuden, kirjallisuudentutkimuksellisten tekstien kuin psykoanalyyttisten teoriatekstien ja tapauskertomusten analyysiin. Tarkoitus on lisätä dialogia kirjallisuudentutkimuksen ja psykoanalyyttisten hoitomenetelmien välillä.
      • Literature offers knowledge of the human mind that emerges also in the clinical situation of psychoanalysis. My postdoctoral research examines how literature and its research can be used to teach psychoanalysis on many levels. The research uses the methods of psychoanalytic literature criticism to analyse fiction as well as psychoanalytic theoretical texts and case histories. The aim of the research is to increase the dialogue between literary studies and psychoanalysis. The research results in scientific articles. In addition, I teach my results to five different seminar groups for psychoanalysts, which feeds into the research.
      • Rahoittaja/Financier: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö

TARU® – Tarinoilla lukijaksi -tutkimus- ja kehittämishanke

StoRE – Stories make readers – research and developing project, in which the use of poetry therapy methods in the educational field are included

https://tarinoillalukijaksi.fi/
https://tarinoillalukijaksi.fi/en/home/

    • Merja Kauppinen, kirjallisuusterapeutti, dosentti, opettajankouluttaja, FT, Jyväskylän yliopisto / poetry therapist, adjunct professor, teacher educator, PhD, the University of Jyväskylä, Finland
    • Rahoittaja: Useita rahoittajia vuodesta 2017 / several fundings from the year 2017
    • Artikkelit:
      Teachers as Meaning Makers in Empathetic Reading Sessions: Toward More Emotional and Holistic Literature Pedagogy

      Kauppinen, M. (forthcoming). Environmental storytelling. Using poetry therapy methods in sustainability education in the context of teacher education. European Journal for Biblio/ Poetry Therapy.
      Kauppinen, M. & Aerila, J.-A. (forthcoming article in L1, 2026). Enhancing the welfare and pedagogical innovations of language and literature teachers in the means of dialogical poetry therapy. Legitimising Literature in an Evolving Media Landscape. ARLE-SIG literature seminar, Nijmegen June, 2025.
      Kivijärvi-Lehvonen, V. & Kauppinen, M. (2025). Literature-based methods supporting and promoting welfare in Finnish educational context. Presentation in 2nd European Biblio/Poetry Therapy Conference 2025. Exploring new dimensions of biblio/poetry therapy. 2 – 4 October 2025.
      Kauppinen, M. (2025). Poetry therapy group as a space for dialogical encounters. Presentation in 2nd European Biblio/Poetry Therapy Conference 2025. Exploring new dimensions of biblio/poetry therapy. 2 – 4 October 2025.

       

Tutkimushanke: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisten kysymysten pilotointi henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa ja itsearvioinnissa

      • FM Kaisla Suvanto ja TtM Mari Laine, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto, [email protected]

      • Tutkimuksessa selvitetään itsearviointiin ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan lisättyjen ratkaisu- ja voimavarakeskeisten kysymysten vaikutusta opiskeluhyvinvointiin ja opintojen etenemiseen. Tutkimusaineistona on kysely, joka lähetetään Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston opiskelijoille, jotka ovat osallistuneet lukuvuonna 2023–2024 tutkimukseen valituille opintojaksoille. Tutkimus on osa JYU Avoimen tutkimuslähtöistä pedagogista kehittämisohjelmaa.

 

Post doc -tutkimus: Mieletön muuvi -hanke 2023-24 (Huhtasuon ASA ry)

      • Hankkeen yhteyshenkilö: Henna Autio
      • Tutkija: FT Karoliina Maanmieli, Jyväskylän yliopisto

      • Hankkeessa pilotoidaan siihen osallistuvien nuorten kanssa yhteiskehitettävää menetelmää, jossa sanoitetaan kokemustarinoita elokuvatyöskentelyn avulla. Jokaisen osallistujan omaa tarinaa lähestytään kirjallisuusterapeuttisin menetelmin sekä tutustutaan elokuvakerrontaan ja sen mahdollisuuksiin. Prosessia kuvataan etnografisen tutkimuksen keinoin. Hankkeen toiminta tapahtuu Huhtasuon Kylätoimistossa ja se suunnataan 18 vuotta täyttäneille nuorille, jotka tarvitsevat tukea arjessa jaksamiseen sekä toimijuuden ja merkityksellisyyden tunteen vahvistamiseen.
      • Menetelmää pilotoidaan kahdessa neljän kuukauden mittaisessa periodissa, joista toinen järjestetään syys-joulukuussa 2023 ja toinen keväällä 2024. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa mm. muokkaamalla kevään 2024 ryhmätoimintaa yhdessä syksyllä 2023 saatujen kokemusten pohjalta. nkin oman tarinan lisäksi hankkeeseen osallistuvat ryhmät kokoavat yhteisen lyhytelokuvan, joka julkaistaan hankkeen päätteeksi.
      • Rahoittaja: Suomen Kulttuurirahasto, Keski-Suomen maakuntarahasto

      • Artikkelit:
        Maanmieli, K., & Hämäläinen, M. (2024). Elokuvaa apatiaa vastaan: Etnografinen tutkimus kirjallisuusterapian menetelmiä hyödyntävästä nuorten elokuvahankkeesta.         Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 37(4), 47–66. https://doi.org/10.23994/lk.154732