Oppeja ja onnistumisia Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen harjoittelijana
Harjoittelija-Katin pesti yhdistyksen viestintätiimissä on tullut päätökseensä. Puoli vuotta Kirjallisuusterapiayhdistyksellä on tuonut mukanaan odotettuakin enemmän uusia oppeja ja kokemuksia. Nyt jo hieman kokeneempi viestijä kertoo ajatuksiaan harjoittelusta.
Innokas alku
Jo jonkin aikaa kestänyt työharjoittelupaikan etsintä tuotti viime syksynä vihdoin tulosta, kun yhdistyksen Sari Kortesoja tarjosi paikkaa viestintätiimin harjoittelijana. Ilahduin heti kovasti mahdollisuudesta, vaikka myönnänkin, ettei kirjallisuusterapia oikeastaan ollut minulle sanana ennestään tuttu. Oli kuitenkin oikein jännittävää päästä tutustumaan itselleni aivan uuteen alaan.
Tulevat työtehtävät herättivät myös heti mielenkiintoni: sisällöntuotantoa, kirjoittamista ja muuta juuri sellaista, mitä olen kovasti halunnut päästä harjoittelemaan lisää. Isoin käynnissä oleva projekti oli yhdistyksen verkkosivujen uudistaminen, jossa myös minä saisin olla jollain tapaa mukana. Varmastikaan kovin monessa paikassa ei uusi harjoittelija pääse heti näin isoon työhön mukaan! Pääosin alun tunnelma oli innostunut, vaikka jännitystäkin riitti.
Suoraan syvään päätyyn
Heti harjoitteluni alkupuolella alkoivat tositoimet, kun lokakuun alussa Jyväskylässä järjestettiin Euroopan toinen kirjallisuusterapiakonferenssi, jossa tehtävänäni oli päivittää yhdistyksen sosiaalista mediaa sekä olla tarvittaessa apulaisena järjestelyissä. Aluksi ajatus konferenssiin osallistumisesta hermostutti, kun kaikki oli vielä niin uutta ja erikoista. Tapahtumassa riitti hulinaa, ja somepäivityksiä sai naputella vauhdilla. Tunnelma oli kuitenkin niin lämminhenkinen, että suurimmat jännitykset jäivät pian taakse, ja kaksi päivää konferenssissa sujahti ohi nopeasti.
Konferenssin jälkeen pääsin vauhtiin muun muassa verkkosivujen päivittämisessä, ja sain olla mukana myös uudistusprojektiin liittyvissä tapaamisissa sekä viedä sisältöjä uusille sivuille. Verkkosivuille julkaiseminen oli yksi asioista, joista minulla ei entuudestaan ollut yhtään kokemusta, ja yllätyinkin hieman, miten sujuvasti senkin opettelu sujui. Tulevana kielen asiantuntijana ja intohimoisena kielenhuoltajana olin myös ilahtunut siitä, että pääsin hyödyntämään taitojani ja kirjoittamaan useita hyvin erilaisia tekstejä. Ja huh, mitä kaikkea muutakin sain puuhata – vuosikellon suunnittelua, toimintakertomuksessa avustamista ja jopa uuden viestintätiimiläisen perehdytyksessä avustamista! Toisin sanottuna paljon enemmän, kuin olisin osannut yhdeltä harjoittelulta odottaa.
Päällimmäisenä kiitollisuus
Näin juuri harjoittelun päätyttyä olo on ennen kaikkea kiitollinen, kun sain mahdollisuuden työskennellä hetken näin mukavassa ympäristössä. Jo syksyn konferenssissa syntynyt kokemukseni on, että yhdistyksessä ja koko kirjallisuusterapiayhteisössä ilmapiiri on hyvin lämmin ja sydämellinen. Parasta tässä harjoittelussa oli tutustuminen paitsi kirjallisuusterapiaan, myös niin moneen mukavaan ihmiseen.
Annan paljon kiitosta viestintätiimiläisille ja erityisesti ohjaajalleni Sarille siitä, että pääsin alusta asti kaikkeen mukaan, sain paljon tukea ja tunsin oloni heti tervetulleeksi! Kaiken oppimani taustalla on varmasti se, että sain osakseni niin paljon luottamusta. Kun lähden kohti seuraavia mahdollisuuksia, mukanani on kaikenlaisia teknisiä taitoja, mutta ennen kaikkea uudenlaista vuorovaikutusosaamista ja entistä parempi käsitys omasta asiantuntijuudestani.
Kirjoittaja Kati Kuukkanen opiskelee suomen kielen asiantuntijaksi Jyväskylän yliopistossa. Hän toimi yhdistyksen viestintätiimin harjoittelijana 15.9.2025–14.3.2026.
