|

Kirjallisuusterapia 2/2025

Vuoden 2025 toisen numeron teemana ovat selviytymiskeinot.

Lehdessä tarkastellaan kirjallisuusterapian menetelmiä selviytymiskeinona tai sen apuna kroonisen kivun kanssa yksilöterapiassa, ryhmätyöskentelyssä ja sairaalassa, syömishäiriöistä kärsivien omaisten tukena sekä muistisairaiden hoidossa. Menetelmät ovat käytössä myös osana tanssi-liiketerapiatyöskentelyä sekä kuoleman kohtaamisen apuna.

Lisäksi lehdessä sukelletaan Tšehovin tekstejä hyödyntäneeseen työpajaan sekä jo perinteeksi muodostuneeseen Tarinoiden mieli -tapahtumaan, joka järjestettiin keväällä Suomenlinnassa.

Kirja-arvioissa kuljetaan niin nuoren ihmisen saappaissa kuin pyhien puiden siimeksessä sekä brittiläisen kirjallisuusterapian maisemissa. Saamme myös viivähtää muistelemassa kirjailija Andrei Tarsalaista, jonka herkän kauniita tekstejä on vuosien varrella julkaistu Kirjallisuusterapia-lehdessä.

Kannen kuva: Annamari Typpö

Katso lehden sisällysluettelo
Sisällysluettelo-2_2025Lataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2016

    Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

    Kannen kuva: Heli Hulmi
    Runo: Teemu Paarlahti

  • Kirjallisuusterapia 1/2020

    Lehden 1/2020 pääteemana on kehollisuus. Kehollisuuteen voidaan löytää monia näkökulmia, esimerkiksi keholliset menetelmät traumojen hoidossa sekä kivun ja syövän kanssa kirjoittaminen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan mm. kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntäneeseen äitiryhmään sekä Anja Snellmanin vetämään Munkkisaaren lukupiiriin.

    Kannen kuva: Pixabay

  • Kirjallisuusterapia 2/2020

    Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

    Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi

  • Kirjallisuusterapia 1/2016

    Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

    Kannen kuva: Marjatta Lamminen