Kirjallisuusterapia 2/2022

Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.

Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash

Katso lehden sisällysluettelo
2-2022_sisällysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2015

    Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.

    Kannen kuva: Silja Mäki

  • Kirjallisuusterapia 2/2019

    Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.

    Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen

  • Kirjallisuusterapia 1-2/2024

    Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.

    Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.

    Kannen kuva: Fanny Torro

  • Kirjallisuusterapia 1–2/2018

    60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

    Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

  • Kirjallisuusterapia 2/2020

    Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

    Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi