Kirjallisuusterapia 2/2020

Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi

Katso lehden sisällysluettelo
2.2020_sisallysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2021

    Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n 40-vuotisjuhlavuoden toinen numero tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja uusia avauksia kirjallisuusterapian kenttään. Haastateltavat Jaana Huldén, Merja Kauppinen ja Linnea Alho suuntaavat katsetta kirjallisuusterapian tulevaisuuteen ja Juhani Ihanus ankkuroi kirjallisuusterapiaa kiintymyssuhteiden kenttään. Aija Andersson johdattaa meidät artikkelissaan ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa. Lisäksi etsitään yhteyksiä huutamisen ja kirjallisuusterapia välille ja paljon, paljon muuta.

    Kannen kuva: Juha Veijalainen

  • Kirjallisuusterapia 2/2016

    Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

    Kannen kuva: Heli Hulmi
    Runo: Teemu Paarlahti

  • Kirjallisuusterapia 1/2022

    Kirjallisuusterapia-lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lehteilimme sen vuoksi läpi kaikki vuosikerrat ja poimimme teille maistiaisia menneestä. Juhlalehden pääteemana ovat lapset. Jutuissa esitellään muun muassa vauvasanataidetta, satujen käyttöä päiväkodeissa sekä sanataiteen ja kirjallisuusterapian yhtymäkohtia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Mukana on myös asiaa kirjallisuusterapian hyödyntämisestä lasten surutyössä sekä tiedostavasta kirjallisuuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa.

    Kannen kuva: cottonbro/Pexels

  • Kirjallisuusterapia 2/2023

    Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.

    Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.

    Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash

  • Kirjallisuusterapia 1–2/2018

    60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

    Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)