Kirjallisuusterapia 1/2025

Vuoden 2025 ensimmäisen numeron teemana on sensitiivisyys ja moniarvoisuus kirjallisuusterapiassa. Marjukka Kaitakorpi haastattelee virolaissyntyistä kirjailijaa ja elokuvaohjaajaa Imbi Pajua, joka vie sensitiivisyysteeman sekä menneeseen että tässä ajankohtaisiin aiheisiin, sodan, väkivallan, syrjinnän ja pakkotyöleirien vaikutuksiin, myös ylisukupolvisiin.

Merja Kauppinen on haastatellut sensitiivisestä kohtaamisesta ja moniarvoisuudesta kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccionia ja opettaja-tutkija Jaana Pesosta. Tärkeä näkökulma on myös Ennaliina Leiwon Annamari Typölle niin ikään haastattelussa esittelemä sensitiivisyyslukeminen, jossa kokemusasiantuntija saa kirjailijan tekstin arvioitavakseen, jotta teoksessa kuvatut vähemmistöjen edustajien kokemukset ja kulttuuriset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi todenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi lehdessä saadaan kuulumisia New Yorkista, Budapestista ja Walesista ja tarkastellaan runoutta marginaalisten äänten vahvistajana.

Kannen kuva: Annamari Typpö

Katso lehden sisällysluettelo
1_2025_sisällysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 1/2015

    Numerossa 1/2015 pureudutaan monipuolisesti stressiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä ilmenemismuotoja stressillä on ja mitä sille tulisi tehdä? Kirjallisuusterapiasta löytyy monenlaisia välineitä stressin käsittelemiseen, ja tässä numerossa kerrotaan erityisesti kirjoittamisen merkityksestä. Esillä on myös sijaistraumatisoituminen, joka vaanii auttajaa. Yksi lehden ehdottomia helmiä on 87-vuotiaan, nyt jo edesmenneen Päivi Virtasen tie esikoiskirjailijaksi.

    Kannen kuva: Veera-Liisa Kurvinen

  • Kirjallisuusterapia 1/2016

    Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

    Kannen kuva: Marjatta Lamminen

  • Kirjallisuusterapia 2/2022

    Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.

    Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash

  • |

    Kirjallisuusterapia 2/2025

    Vuoden 2025 toisen numeron teemana ovat selviytymiskeinot.

    Lehdessä tarkastellaan kirjallisuusterapian menetelmiä selviytymiskeinona tai sen apuna kroonisen kivun kanssa yksilöterapiassa, ryhmätyöskentelyssä ja sairaalassa, syömishäiriöistä kärsivien omaisten tukena sekä muistisairaiden hoidossa. Menetelmät ovat käytössä myös osana tanssi-liiketerapiatyöskentelyä sekä kuoleman kohtaamisen apuna.

    Lisäksi lehdessä sukelletaan Tšehovin tekstejä hyödyntäneeseen työpajaan sekä jo perinteeksi muodostuneeseen Tarinoiden mieli -tapahtumaan, joka järjestettiin keväällä Suomenlinnassa.

    Kirja-arvioissa kuljetaan niin nuoren ihmisen saappaissa kuin pyhien puiden siimeksessä sekä brittiläisen kirjallisuusterapian maisemissa. Saamme myös viivähtää muistelemassa kirjailija Andrei Tarsalaista, jonka herkän kauniita tekstejä on vuosien varrella julkaistu Kirjallisuusterapia-lehdessä.

    Kannen kuva: Annamari Typpö

  • Kirjallisuusterapia 1/2022

    Kirjallisuusterapia-lehti täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Lehteilimme sen vuoksi läpi kaikki vuosikerrat ja poimimme teille maistiaisia menneestä. Juhlalehden pääteemana ovat lapset. Jutuissa esitellään muun muassa vauvasanataidetta, satujen käyttöä päiväkodeissa sekä sanataiteen ja kirjallisuusterapian yhtymäkohtia erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa. Mukana on myös asiaa kirjallisuusterapian hyödyntämisestä lasten surutyössä sekä tiedostavasta kirjallisuuskasvatuksesta opettajankoulutuksessa.

    Kannen kuva: cottonbro/Pexels