Kirjallisuusterapia 1/2021

Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.

Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)

Katso lehden sisällysluettelo
1-2021_sisallysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2016

    Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

    Kannen kuva: Heli Hulmi
    Runo: Teemu Paarlahti

  • Kirjallisuusterapia 1–2/2018

    60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

    Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

  • Kirjallisuusterapia 1/2020

    Lehden 1/2020 pääteemana on kehollisuus. Kehollisuuteen voidaan löytää monia näkökulmia, esimerkiksi keholliset menetelmät traumojen hoidossa sekä kivun ja syövän kanssa kirjoittaminen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan mm. kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntäneeseen äitiryhmään sekä Anja Snellmanin vetämään Munkkisaaren lukupiiriin.

    Kannen kuva: Pixabay

  • Kirjallisuusterapia 2/2019

    Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.

    Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen

  • Kirjallisuusterapia 1/2017

    Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.

    Kannen kuva: Jenni Hurmerinta

  • Kirjallisuusterapia 1/2023

    Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa muistellaan yhdistyksen perustajajäsentä, suomalaisen kirjallisuusterapian äidiksikin kutsuttua Leena Sippolaa (1928–2022). Tämän lisäksi lehti vie meidän esittävien taiteiden ja kirjallisuusterapian rajapinnoille. Merja Kauppinen haastattelee Aura Nurmea lavarunouden voimasta, Mari Anttonen kuljettaa meidät mystisen Dromena-puun juurelle draaman terapeuttisiin ulottuvuuksiin, Terhi Lavosen haastattelussa saavat äänen saavat tarinateatterin ammattilaiset, ja Annamari Typpö keskustelee vokologi Liisi Petterssonin kanssa laulamisen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi lehdessä solahdetaan muun muassa sarjakuviin sekä kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin työuupuneiden ja muistisairaiden hoidossa.

    Kannen kuva: Maria Kalmi