Kirjallisuusterapia 1/2019

Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.

Kannen kuva: Onni Aaltonen

Katso lehden sisällysluettelo

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 1–2/2018

    60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

    Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

  • Kirjallisuusterapia 1/2023

    Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa muistellaan yhdistyksen perustajajäsentä, suomalaisen kirjallisuusterapian äidiksikin kutsuttua Leena Sippolaa (1928–2022). Tämän lisäksi lehti vie meidän esittävien taiteiden ja kirjallisuusterapian rajapinnoille. Merja Kauppinen haastattelee Aura Nurmea lavarunouden voimasta, Mari Anttonen kuljettaa meidät mystisen Dromena-puun juurelle draaman terapeuttisiin ulottuvuuksiin, Terhi Lavosen haastattelussa saavat äänen saavat tarinateatterin ammattilaiset, ja Annamari Typpö keskustelee vokologi Liisi Petterssonin kanssa laulamisen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi lehdessä solahdetaan muun muassa sarjakuviin sekä kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin työuupuneiden ja muistisairaiden hoidossa.

    Kannen kuva: Maria Kalmi

  • Kirjallisuusterapia 1/2015

    Numerossa 1/2015 pureudutaan monipuolisesti stressiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä ilmenemismuotoja stressillä on ja mitä sille tulisi tehdä? Kirjallisuusterapiasta löytyy monenlaisia välineitä stressin käsittelemiseen, ja tässä numerossa kerrotaan erityisesti kirjoittamisen merkityksestä. Esillä on myös sijaistraumatisoituminen, joka vaanii auttajaa. Yksi lehden ehdottomia helmiä on 87-vuotiaan, nyt jo edesmenneen Päivi Virtasen tie esikoiskirjailijaksi.

    Kannen kuva: Veera-Liisa Kurvinen

  • Kirjallisuusterapia 1/2016

    Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

    Kannen kuva: Marjatta Lamminen

  • Kirjallisuusterapia 1/2021

    Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.

    Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)