Lehden 1/2020 pääteemana on kehollisuus. Kehollisuuteen voidaan löytää monia näkökulmia, esimerkiksi keholliset menetelmät traumojen hoidossa sekä kivun ja syövän kanssa kirjoittaminen. Lisäksi pääsemme kurkistamaan mm. kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä hyödyntäneeseen äitiryhmään sekä Anja Snellmanin vetämään Munkkisaaren lukupiiriin.
Kannen kuva: Pixabay
Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.
Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen
Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.
Kannen kuva: Onni Aaltonen
60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.
Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)
Numero 2/2017 juhlii satavuotiasta Suomea tavallista runsaammalla aineistolla. Keskiössä on lukeminen, jonka hoitavaan vaikutukseen on perehtynyt Päivi Kosonen. Artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaista lukemiseen liittyvää artikkelisarjaa. Lukemisen merkityksellisyyden puolesta puhuvat myös viiden kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Sirpa Kivilaakso esittelee Anni Swanin satujen kautta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksia. Lehdessä esitellään myös kirjoituskilpailun satoa.
Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)
Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski
Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.
Kannen kuva: Jenni Hurmerinta
Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.
Kannen kuva: Heli Hulmi
Runo: Teemu Paarlahti
Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta. Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.
Kannen kuva: Marjatta Lamminen
Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.
Kannen kuva: Silja Mäki
Numerossa 1/2015 pureudutaan monipuolisesti stressiin ja pohditaan muun muassa sitä, mitä ilmenemismuotoja stressillä on ja mitä sille tulisi tehdä? Kirjallisuusterapiasta löytyy monenlaisia välineitä stressin käsittelemiseen, ja tässä numerossa kerrotaan erityisesti kirjoittamisen merkityksestä. Esillä on myös sijaistraumatisoituminen, joka vaanii auttajaa. Yksi lehden ehdottomia helmiä on 87-vuotiaan, nyt jo edesmenneen Päivi Virtasen tie esikoiskirjailijaksi.
Kannen kuva: Veera-Liisa Kurvinen