|

Kirjallisuusterapia 2/2025

Vuoden 2025 toisen numeron teemana ovat selviytymiskeinot.

Lehdessä tarkastellaan kirjallisuusterapian menetelmiä selviytymiskeinona tai sen apuna kroonisen kivun kanssa yksilöterapiassa, ryhmätyöskentelyssä ja sairaalassa, syömishäiriöistä kärsivien omaisten tukena sekä muistisairaiden hoidossa. Menetelmät ovat käytössä myös osana tanssi-liiketerapiatyöskentelyä sekä kuoleman kohtaamisen apuna.

Lisäksi lehdessä sukelletaan Tšehovin tekstejä hyödyntäneeseen työpajaan sekä jo perinteeksi muodostuneeseen Tarinoiden mieli -tapahtumaan, joka järjestettiin keväällä Suomenlinnassa.

Kirja-arvioissa kuljetaan niin nuoren ihmisen saappaissa kuin pyhien puiden siimeksessä sekä brittiläisen kirjallisuusterapian maisemissa. Saamme myös viivähtää muistelemassa kirjailija Andrei Tarsalaista, jonka herkän kauniita tekstejä on vuosien varrella julkaistu Kirjallisuusterapia-lehdessä.

Kannen kuva: Annamari Typpö

Katso lehden sisällysluettelo
Sisällysluettelo-2_2025Lataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2015

    Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.

    Kannen kuva: Silja Mäki

  • Kirjallisuusterapia 2/2021

    Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n 40-vuotisjuhlavuoden toinen numero tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja uusia avauksia kirjallisuusterapian kenttään. Haastateltavat Jaana Huldén, Merja Kauppinen ja Linnea Alho suuntaavat katsetta kirjallisuusterapian tulevaisuuteen ja Juhani Ihanus ankkuroi kirjallisuusterapiaa kiintymyssuhteiden kenttään. Aija Andersson johdattaa meidät artikkelissaan ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa. Lisäksi etsitään yhteyksiä huutamisen ja kirjallisuusterapia välille ja paljon, paljon muuta.

    Kannen kuva: Juha Veijalainen

  • Kirjallisuusterapia 2/2019

    Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.

    Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen

  • Kirjallisuusterapia 2/2023

    Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.

    Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.

    Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash

  • Kirjallisuusterapia 1/2017

    Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.

    Kannen kuva: Jenni Hurmerinta