Kirjallisuusterapia 2/2021

Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.

Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.

Kannen kuva: Fanny Torro

Tämän vuoden ensimmäisessä numerossa muistellaan yhdistyksen perustajajäsentä, suomalaisen kirjallisuusterapian äidiksikin kutsuttua Leena Sippolaa (1928–2022). Tämän lisäksi lehti vie meidän esittävien taiteiden ja kirjallisuusterapian rajapinnoille. Merja Kauppinen haastattelee Aura Nurmea lavarunouden voimasta, Mari Anttonen kuljettaa meidät mystisen Dromena-puun juurelle draaman terapeuttisiin ulottuvuuksiin, Terhi Lavosen haastattelussa saavat äänen saavat tarinateatterin ammattilaiset, ja Annamari Typpö keskustelee vokologi Liisi Petterssonin kanssa laulamisen hyvinvointivaikutuksista. Lisäksi lehdessä solahdetaan muun muassa sarjakuviin sekä kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin työuupuneiden ja muistisairaiden hoidossa.

Kannen kuva: Maria Kalmi

Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.

Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.

Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash

Vuoden 2025 ensimmäisen numeron teemana on sensitiivisyys ja moniarvoisuus kirjallisuusterapiassa. Marjukka Kaitakorpi haastattelee virolaissyntyistä kirjailijaa ja elokuvaohjaajaa Imbi Pajua, joka vie sensitiivisyysteeman sekä menneeseen että tässä ajankohtaisiin aiheisiin, sodan, väkivallan, syrjinnän ja pakkotyöleirien vaikutuksiin, myös ylisukupolvisiin.

Merja Kauppinen on haastatellut sensitiivisestä kohtaamisesta ja moniarvoisuudesta kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccionia ja opettaja-tutkija Jaana Pesosta. Tärkeä näkökulma on myös Ennaliina Leiwon Annamari Typölle niin ikään haastattelussa esittelemä sensitiivisyyslukeminen, jossa kokemusasiantuntija saa kirjailijan tekstin arvioitavakseen, jotta teoksessa kuvatut vähemmistöjen edustajien kokemukset ja kulttuuriset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi todenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi lehdessä saadaan kuulumisia New Yorkista, Budapestista ja Walesista ja tarkastellaan runoutta marginaalisten äänten vahvistajana.

Kannen kuva: Annamari Typpö