Kirjallisuusterapia 2/2020

Lehden teemat katsovat sekä taaksepäin, menneeseen ja muistoihin että eteenpäin, toivoon ja unelmiin. Mirja Heikkilä kertoo, miten terapeuttisen kirjoittamisen prosessi vaikuttaa häpeästä irti päästämiseen. Leena Karlssonin artikkelissa tutustutaan opetustapaan, jolla pelko vieraan kielen oppimista kohtaa helpottaa. Jaana Huldén luo katseen toivoon ja Kirsi Virkkunen unien voimaan. Elämäkerrallisen kirjoittamisen maailmassa liikutaan lapsuudenmuistoista vanhuuteen. Saattohoitopotilaiden kanssa ovat Jenni Hurmerinnan kokemuksen mukaan läsnä toivo ja kiitollisuus.

Kannen kuva: Väinö Kannisto / Helsingin kaupunginmuseo, Helsinkikuvia.fi

Katso lehden sisällysluettelo
2.2020_sisallysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2015

    Lehden 2/2015 teemana ovat erilaiset erokokemukset niin aikuisten kuin lasten näkökulmasta. Mukana on pariterapiaan soveltuvia kirjoitusharjoituksia. Taruterapian avulla tutkitaan tunteita sadun suojassa. Karoliina Kähmin väitöksessä tarkastellaan skitsofreniaa ja kirjallisuusterapiaa. Kirjaesittelyissä on teoksia mm. erosta ja tietoisesta läsnäolosta.

    Kannen kuva: Silja Mäki

  • Kirjallisuusterapia 1/2021

    Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.

    Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)

  • Kirjallisuusterapia 2/2023

    Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.

    Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.

    Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash

  • Kirjallisuusterapia 2/2016

    Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

    Kannen kuva: Heli Hulmi
    Runo: Teemu Paarlahti

  • Kirjallisuusterapia 1/2016

    Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

    Kannen kuva: Marjatta Lamminen