Numeron 2/2019 teemana ovat kirjallisuusterapian ja muiden luovien terapioiden yhdistelmät. Toisena teemana ovat sanataide ja runojen terapeuttisuus. Lisäksi Päivi Kosonen päättää artikkelisarjansa hoitavasta kirjoittamisesta. Lehdessä muistetaan myös hiljattain edesmennyttä psykiatri, kirjailija, muusikko ja poliitikko Claes Anderssonia, jonka ote psykiatrin työhön ja kirjoittamiseen on ollut hyvinkin kirjallisuusterapeuttinen.
Kannen kuva: Ari-Veikko Peltonen
Vuoden 2023 toisessa numerossa teemana ovat myytit ja niiden käyttö kirjallisuusterapiassa. Juhani Ihanus luo katsauksen antiikin Kreikan mytologian ja runouden väliseen suhteeseen. Silja Mäki kertoo ohjaamistaan antiikin Kreikan mytologiaa nykypäivän ihmiseen peilaavista ja Kalevalan rikasta perinnettä hyödyntävistä kirjallisuusterapeuttisista kasvuryhmistä ja Linnea Alho Mesopotamian Inanna-myytin mahdollisuuksista kirjallisuusterapeuttisessa työskentelyssä.
Lisäksi lehdessä tutustutaan Vihdin kalevalaiset naiset ry:n Kalevala-lukupiiriin ja ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja riskeihin terapiatyössä. Fanny Torro jututtaa Karhun talon Helena Karhua suomalaisesta kansanperinteestä ja sen hyödyntämisen mahdollisuuksista ja Annamari Typpö johdattelee lukijat Jenni Hurmerinnan ja Aija Salovaaran kokoamaan Kuoleman kättelemät-näyttelyyn, joka tuo kuoleman lähelle.
Kannen kuva: Valerie Elash / Unsplash
Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.
Kannen kuva: Heli Hulmi
Runo: Teemu Paarlahti
Numeron 1/2019 pääteemana on lukeminen ja kirjoittaminen eri psykoterapiamuodoissa. Lehden mukana pääset myös kurkistamaan luonnon terveysvaikutuksia ja kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä yhdistäneeseen hankkeeseen. Lue myös, miten Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n kolmiportainen koulutusmalli etenee.
Kannen kuva: Onni Aaltonen
Lehtivarastoon tehdään tilaa uusille numeroille, joten teimme lehtipaketit kunnon alennuksilla. Tee tilaus jo tänään! Kyselyt ja tilaukset: lehti@kirjallisuusterapia.net Huom! Vuodesta…
Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.
Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.
Kannen kuva: Fanny Torro
Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta. Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.
Kannen kuva: Marjatta Lamminen