Kirjallisuusterapia 2/2017

Numero 2/2017 juhlii satavuotiasta Suomea tavallista runsaammalla aineistolla. Keskiössä on lukeminen, jonka hoitavaan vaikutukseen on perehtynyt Päivi Kosonen. Artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaista lukemiseen liittyvää artikkelisarjaa. Lukemisen merkityksellisyyden puolesta puhuvat myös viiden kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Sirpa Kivilaakso esittelee Anni Swanin satujen kautta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksia. Lehdessä esitellään myös kirjoituskilpailun satoa.

Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski

Katso lehden sisällysluettelo
2.2017-sisällysluetteloLataa

Samankaltaiset artikkelit

  • Kirjallisuusterapia 2/2021

    Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n 40-vuotisjuhlavuoden toinen numero tarjoaa monenlaisia näkökulmia ja uusia avauksia kirjallisuusterapian kenttään. Haastateltavat Jaana Huldén, Merja Kauppinen ja Linnea Alho suuntaavat katsetta kirjallisuusterapian tulevaisuuteen ja Juhani Ihanus ankkuroi kirjallisuusterapiaa kiintymyssuhteiden kenttään. Aija Andersson johdattaa meidät artikkelissaan ainutlaatuiselle lukumatkalle, elämään vakavan sairauden ja kuoleman odotuksen kanssa. Lisäksi etsitään yhteyksiä huutamisen ja kirjallisuusterapia välille ja paljon, paljon muuta.

    Kannen kuva: Juha Veijalainen

  • Kirjallisuusterapia 1/2017

    Numeron 1/2017 teemana on elämänvoima. Juhani Ihanus johdattelee lukijan positiiviseen psykologiaan, ja Terhikki Linnainmaa pohtii suuntauksen soveltuvuutta kirjallisuusterapiaan. Myös intuitiota on käsitelty monipuolisesti. Xene Turpelan artikkelissa esitellään pariskunta, jolle ilmaisu merkitsee iloa ja voimaa. Piia Laine pohtii huumorin käyttöä ohjaustyössä. Tuhdissa lukupaketissa on myös juhlavuoden kirjoituskilpailun satoa sekä tunnelmia vuosijuhlasta.

    Kannen kuva: Jenni Hurmerinta

  • Kirjallisuusterapia 1/2016

    Yhdistyksen 35-vuotisjuhlan kunniaksi numeron 1/2016 teemana on koti. Määritelmä on monitulkintainen, kuten aihetta sivuavat artikkelit osoittavat. Tuuli Jokivartio pohtii Karen Blixenin kirjallista tuotantoa sekä teosten elämäkerrallisuutta.  Saara Jäntti on perehtynyt väitöstutkimuksessaan kodin merkityksiin psykiatrisesti hoidettujen naisten omaelämäkerrallisissa fiktiivisissä tarinoissa. Kodin käsitettä avataan myös maahanmuuttajien näkökulmasta mm. Paula Vilkaman artikkelissa.

    Kannen kuva: Marjatta Lamminen

  • Kirjallisuusterapia 1-2/2024

    Vuonna 2024 lehti ilmestyi kaksoisnumerona, jonka teemana ovat traumat. Traumapsykoterapeutti, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén avaa traumaterapiaa ja kuvaa, miten on käyttänyt Oksana Vasjakinan Haava-romaania traumapotilaittensa äitisuhteen tarkasteluun. Pertti Ahonen esittelee Alex Schulmanin autofiktiota Polta nämä kirjeet, jossa ylisukupolviset taakkasiirtymät pääsevät valokeilaan.

    Johanna Holopainen esittelee lehdessä tuoretta väitöskirjaansa, jossa hän kuvaa rintasyöpäpotilaille ohjaamaansa kirjallisuusterapiaryhmää. Heli Rajapolven johdattamana saamme kurkistaa kuoleman vierailuun koulussa ja siihen, miten kirjallisuusterapeuttisin menetelmin voidaan auttaa oppilaita kohtaamaan surua. Muita aiheita ovat muun muassa työhyvinvointikirjoittaminen sekä valokuvaterapian ja kirjallisuusterapian yhdistämisen mahdollisuudet.

    Kannen kuva: Fanny Torro

  • Kirjallisuusterapia 2/2016

    Yhdistyksen juhlavuoden toinen numero 2/2016 käsittelee elämänviisautta. Teemaan liittyvät kansanviisaus, sananlaskut, aforismit, myytit sekä sadut. Anna Liisa Karjalainen tutkii sananlaskujen käytön mahdollisuuksia omaelämäkerrallisessa kirjoittamisessa. Pirkko Ilmanen kertoo itkuvirsien voimasta. Säde Loponen nostaa esiin psalmien käyttökelpoisuuden kirjallisuusterapeuttisena materiaalina. Mukana on myös Ira Progoffin päiväkirjamenetelmä, Riitta Suurlan dialoginen kirjoittaminen sekä Jenni Hurmerinnan esittelemä reflektiivinen kirjoittaminen.

    Kannen kuva: Heli Hulmi
    Runo: Teemu Paarlahti