Kirjallisuusterapia 1/2016

Kevään lehdessä kurkistetaan 40-vuotisjuhlavuottaan viettävän Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry:n historiaan Tiina Kokkoniemen johdattelemana. Lisäksi sukelletaan luontoteemaan. Juhani Ihanus kirjoittaa ekofilosofiasta, -psykologiasta, -terapioista ja -poetiikasta. Milla Tuormaa purkaa ajatuksia ympäristöahdistuksesta ja Annamari Typpö selvittää, miten ilmastoahdistus kevenee kirjoittamalla. Silja Mäen artikkelissa tutustutaan kirjallisuusterapiasta luonnon helmassa. Pirjo Suvilehto kerii auki kokemuksia eläinkirjallisuusterapiasta ja Sanna Sutela käy lukemassa lukukoiralle.

Kannen kuva: Pirjo Suvilehto (koirakuva), Pixabay (taustakuva)

Numero 2/2017 juhlii satavuotiasta Suomea tavallista runsaammalla aineistolla. Keskiössä on lukeminen, jonka hoitavaan vaikutukseen on perehtynyt Päivi Kosonen. Artikkeli on ensimmäinen osa kolmiosaista lukemiseen liittyvää artikkelisarjaa. Lukemisen merkityksellisyyden puolesta puhuvat myös viiden kirjoittajan omakohtaiset kokemukset. Sirpa Kivilaakso esittelee Anni Swanin satujen kautta Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten perhedynamiikkaa ja roolinvaihdoksia. Lehdessä esitellään myös kirjoituskilpailun satoa.

Kannen kuva: Auli Rantala, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Runo: Sirpa-Maija Harjunkoski

60-sivuisen kaksoisnumeron 1–2/2018 pääteemana on hulluus – lämmöllä, myötätunnolla, huumorilla. Esimerkiksi Karoliina Maanmieli tutustuttaa artikkelinsa myötä mielisairaalamuistoihin, Päivi Kosonen kirjoittaa lukemisen vuorovaikutuksellisista prosesseista ja myös kirja-arvosteluissa on runsaasti asiaa teemaan liittyen.

Kannen kuva: Arja Leinonen, Helsingin Taideyhdistys ry:n julkaisusta Luovuuden mielikuvia (2017)

Vuoden 2025 ensimmäisen numeron teemana on sensitiivisyys ja moniarvoisuus kirjallisuusterapiassa. Marjukka Kaitakorpi haastattelee virolaissyntyistä kirjailijaa ja elokuvaohjaajaa Imbi Pajua, joka vie sensitiivisyysteeman sekä menneeseen että tässä ajankohtaisiin aiheisiin, sodan, väkivallan, syrjinnän ja pakkotyöleirien vaikutuksiin, myös ylisukupolvisiin.

Merja Kauppinen on haastatellut sensitiivisestä kohtaamisesta ja moniarvoisuudesta kirjailija-kuvittaja Sanna Pelliccionia ja opettaja-tutkija Jaana Pesosta. Tärkeä näkökulma on myös Ennaliina Leiwon Annamari Typölle niin ikään haastattelussa esittelemä sensitiivisyyslukeminen, jossa kokemusasiantuntija saa kirjailijan tekstin arvioitavakseen, jotta teoksessa kuvatut vähemmistöjen edustajien kokemukset ja kulttuuriset yksityiskohdat tulevat esitetyiksi todenmukaisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi lehdessä saadaan kuulumisia New Yorkista, Budapestista ja Walesista ja tarkastellaan runoutta marginaalisten äänten vahvistajana.

Kannen kuva: Annamari Typpö

Kirjallisuusterapia-lehden 30 vuoden mittaisen taipaleen juhlavuosi on pyhitetty lapsille ja nuorille. Tämän lehden sisältö on suoraa jatkoa kevään lapsiaiheiselle lehdelle, ja nyt sukellamme nuorten ja nuorten aikuisten maailmaan. Annamari Typpö on haastatellut Johanna Ritaa, joka on kohdannut opiskelijan korona-arjen ja koonnut kohtalotovereittensa kokemuksia kirjaan Melkein elämää. Lisäksi lehdessä solahdetaan räpin maailmaan, nuorisopsykiatriseen hoitoon ja kirjallisuusterapian menetelmien mahdollisuuksiin opettajankoulutuksessa.

Kannen kuva: Sincerely Media / Unsplash