Vuosi 2017 on pyörähtämässä kohti loppuaan. Kirjallisuusterapiayhdistys ry juhlisti onnistunutta toimintakauttaan joulukuun ensimmäisenä pikkujoulujen merkeissä.

Kuvassa kynttilänvalon pehmeissä tunnelmissa ovat yhdistyksen aktiivijäsen, kirjallisuusterapiaohjaaja Heli Hulmi sekä hallituksen puheenjohtaja, kirjallisuusterapeutti Jaana Huldén, jotka esiintyivät juhlassa (kuva: Silja Mäki). Alla terveiset illasta hallituksen varajäsen, sanataide- ja kirjallisuusterapiaohjaaja Jenni Hurmerinnan kirjaamina:

Neruda kynttilänvalossa ja kiitokset kuluneelle

Yhdistyksen pikkujouluja vietettiin joulukuun ensimmäisenä päivänä Helsingissä Ravintola nro 11:n kabinetissa. Ennen ruokailua ohjelmassa oli Jaana Huldénin ja Heli Hulmin ihastuttava Huldén & Hulmi goes Neruda -runoesitys. Kynttilänvalossa toteutetussa esityksessä Huldén ja Hulmi lausuivat vuorotellen Nobel-palkitun Chileläisen kirjailijan Pablo Nerudan rakkautta, kuolemaa ja yleisesti ihmisyyttä käsitteleviä runoja. Oli ilo seurata, kuinka luontevasti esiintyjät lausuivat runoja, vailla minkäänlaista teennäisyyttä tai pakottamista. Esityksen jälkeen Heli Hulmi totesikin, että runojen kuuluu “mennä verenkiertoon”, jotta ne voi muistaa ja jotta niihin kykenee eläytymään. Esitykseen eivät eläytyneet ainoastaan esiintyjät, vaan myös yleisö näytti olevan vaikuttunut intiimistä ja tunnelmallisesta tilaisuudesta sekä jaettujen sanojen kauneudesta.

Ruokailun jälkeen ohjasin itse juhlaväelle kaksi kollektiivista runoharjoitusta, joista jälkimmäisessä hyödynsin Turun sanataideyhdistyksen “korvaruno”-metodista muovaamaani menetelmää, jota kutsun runouttamiseksi. Tässä tilaisuudessa syntynyt yhteinen runo:

Toivon vapautta
ratkaisuja kysymyksiin
toivon näköaloja, väljyyttä, vedenjakajaa
mä toivon kohtaamista ja ihmisyyttä

Pitkää aikaa,
sellasta aikaan hukkumista,
venyviä tunteja –
että innostuisi taas

Toivon itselleni kykyä päästää irti
läheiselle toivon eniten, että löytäisi toivoa
leikkiä, onnea, suuntaa, paikkaa

Mä lupaan rakastaa itseäni
lupaan yrittää vielä kerran
lupaan intohimoista läsnäolon tilaa
lupaan olla ulkona, kävellä
lupaan itkeä, lupaan nauraa

Lupaan pelastaa maailman
lupaan sanoja
rohkaista muita

kuiskata jotain
katsoa silmiin
Kaksituhatta seitsemäntoista
oli jo aikakin
en olisi koskaan uskonut
että selviän tästä
kyllä kannatti
taputukset
kiitos


Suomen Kirjallisuusterapiayhdistys ry kiittää jäseniään, yhteistyökumppaneitaan, alan toimijoita sekä kaikkia kirjallisuusterapeuttisille kursseille ja koulutuksiin osallistuneita kuluneesta vuodesta. Rauhaisaa joulua ja antoisaa uutta vuotta!