Kirjallisuusterapiaryhmän työskentely voi käsiteltävien aihepiiriensä osalta olla monenlaista. Työskentelystä muodostuu vuorovaikutuksellinen prosessi.

Prosessissa on kolme vaikuttavaa osiota:

  1. työskentelyn pohjana oleva aihe
  2. koulutettu ohjaaja
  3. ryhmän jäsenet

Vuorovaikutusprosessi auttaa yksilöä kasvamaan tiedollisella, sosiaalisella ja emotionaalisella tasolla. Perinteisessä lukemisterapiassa osallistujat joko lukevat itse tai heille luetaan valmista kirjoitettua aineistoa. Kirjoittamisterapiassa osallistujat kirjoittavat itse tekstejä.

Aiheen valinta

Kirjoittamisen ja keskustelun pohjana voi olla kirjallisuudesta valittu runo tai teksti. Runojen tai tekstien valinnan tekevät joko ohjaaja tai ryhmän jäsenet. Runojen tai tekstien valinta voidaan tehdä eri menetelmillä. Voidaan esimerkiksi valita jokin teema – eläimet, vuodenajat, rakkaus jne.

Kirjoittamisterapiassa kirjoittamisen aihe voidaan saada myös valokuvista, esineistä jne. Voidaan myös suoraan valita jokin aiheotsikko, kuten esimerkiksi ”Ensimmäinen koulupäivä”.

Englantilainen kirjallisuusterapian opettaja Gillie Bolton on kirjassaan esittänyt hauskan aihevalinnan: kirjoitetaan nappilaatikosta löytyneestä vanhasta napista!

Nappi johtaa ajatukset vaatteeseen, johon nappi on kuulunut. Vaate puolestaan palauttaa mieleen muiston tilanteesta, jossa vaate on ollut kirjoittajan tai jonkun toisen henkilön yllä.

Ryhmäprosessin kulku

Jos kyse on uudesta, ensimmäistä kertaa kokoontuvasta ryhmästä, on lämmittely- ja tutustumisvaihe aluksi paikallaan.

Mahdollisuuksia on monia, tässä pari esimerkkiä: ryhmän jäsenet valitsevat kuvakorteista heitä itseään parhaiten kuvaavan kuvan ja tästä aiheesta kirjoitetaan ja/tai keskustellaan. Vaihtoehtoisesti ryhmän jäsenet kirjoittavat itsestään viisi tosiasiaa keskustelun pohjaksi.

Kirjallisuusterapeuttisen ryhmäprosessin vaiheet voivat olla seuraavanlaisia:

  1. Tutustutaan lähdemateriaalin runoihin, teksteihin tai valokuviin.
  2. Laitetaan lähdemateriaali hetkeksi syrjään ja keskitytään ajattelemaan ja kuvittelemaan, mitä materiaali tuo mieleen.
  3. Kirjoitetaan aiheesta mieleen tulevat ajatukset ja muistikuvat. (Vaihtoehtoisesti aiheesta pelkästään keskustellaan.) Tärkeää on se, että aiheeseen eläydytään niin, että käytetään hyväksi aistihavaintojen kaikkia elementtejä: värejä, ääniä, hajuja, makuja, liikettä jne.
  4. Kukin ryhmän jäsen esittää vuorollaan muille omat ajatuksensa. Ohjaaja ja toiset ryhmän jäsenet antavat esittäjälle palautetta. On tärkeää, että palaute on empaattista ja kannustavaa.
  5. Lopuksi ryhmän jäsenet voivat keskustella siitä, miten vuorovaikutusprosessi ryhmässä sujui. Ohjaaja esittää lopuksi loppuyhteenvedon, joka auttaa osallistujia integroitumaan siihen, mitä on yhdessä koettu ja opittu.